Kun ammattikorkeakoulut perustettiin 1990-luvulla, vannottiin ammatillisen väylän puolesta ja erillisyyttä tieteestä ja tiedekorkeakouluista korostettiin. Kun AMK-tutkintolaisia valmistui, alettiin huutaa jatkotutkintoa, tuli kokeilut, vakinaistukset, entä nyt, nyt halutaan tohtoriksi tai lisuriksi tiedekorkeakouluun!
Eli nyt ollaan jo hallinto-oikeudessa penäämässä jatkotutkintopaikkaa korkeakouluissa.
Linkki Turun Sanomien sivulle täällä.
Tekstissä lukee mm Kotimaa, Turun Sanomat 12.3.2011 klo 05:00
"Turkulaisopiskelijan sitkeys on pakottanut yliopistot tarkistamaan valintakriteereitään. Turun hallinto-oikeus on linjannut tuoreessa päätöksessään, ettei ylempää ammattikorkeakoulututkintoa voida käyttää perusteena jatko-opintopaikan epäämiselle....
Muutos koskee ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita opiskelijoita, jotka hakevat jatko-opiskelupaikkaa yliopistosta...
Tilanne on ollut ammattikorkeakoulun opiskelijoille sekava, sillä vuonna 2005 voimaantulleen yliopistolain mukaan ylempi ammattikorkeakoulututkinto on rinnasteinen yliopistossa tehtyyn maisteritutkintoon. Tutkinto antaa siten kelpoisuuden jatko-opintoihin yliopistossa....
Yliopistoissa puolestaan ammattikorkean tutkintoihin on suhtauduttu nihkeästi, ja yliopistot ovat vedonneet lain suomaan mahdollisuuteen valita opiskelijansa itsenäisesti."
Minusta päätös on ahtaasti tulkittu, koska siinä ei oteta huomioon koko korkeakoulu-uudistuksen periaatteita eikä lähtökohtia vain hakijan subjektiivinen "oikeus" eli oikea päätös juridisesti, mutta väyläpäätöksenä aivan väärin.
Missä onkaan korkeakoulujen ja yliopistojen autonomia?
Miksi ammattikorkeakouluväyläläinen ei haluakaan tyytyä siihen väylään? Miksi pyrkiä tiedekorkeakouluun?
Onko myös toisinpäin, pääseekö HuK:n tai LuK:n tutkinnolla suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa?
Opistotutkinnot muutettiin ammattikorkeakoulututkinnoiksi. Opetussuunnitelmissa on hyvinkin käytännönläheisiä opintoja, vähemmän tiede-, filosofia-, ja metodologiaopintoja kuin tiedeyliopistossa?
Olen nyt muu kuin opettaja, tai korkeakoululainen, mutta minulla on maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta, ja noin 400 opintoviikkoa suoritettuna (laajat opinnot?), olen opettanut sekä kauppakorkeakoulussa, että ammattikorkeakoulussa, ja toiminut puolisen vuotta yliopistossa "tutkijana", tässä on yli vuosikymmen aikaa, olen nyt aivan muulla alalla,mutta minulla on siis näkemys siitä, minkälaista opetus ja tutkimus on ammatti- ja tiedekorkeakouluissa.
Nykyisin yliopistoissa opintopisteet ovat käytössä yliopistoissa. Matematiikan laitoksella saa hikoilla yhden analyysin opintopisteen eteen todella, ja kurssihan on monta pistettä, samoin kemian, ja fysiikan laitoksella. Kauppakorkeakouluissa yleensä tilastomatematiikka ja talousmatematiikka kuuluvat tutkintovaatimuksiin, eivätkä ne ole helppoja kursseja, näitä aloja kysyttiin pääsykokeissakin joskus, kun siihen problematiikkaan perehdyin.
Onko tässä AMK:ssa joku ongelma arvostuksen suhteen?
Eikö AMK:lla ole hyvä imago, eivätkö he itse arvosta laitostaan, ja työelämä- ja käytännön läheisyyttään? AMK:n piti olla oma itsenäinen väylä. Toisaalta ymmärrän häilyvyyden tekniikan ja kaupan alalla, mutta ennenkin (vanha) merkonomi on voinut opiskella kauppakorkeakoulussa ja opistoinsinööri Teknillisessä korkeakoulussa.
Halutaanko takaportti tiedekorkeakouluun?
Olen ymmälläni todella!
Tämä ei ole AMK:n oma vika, eikä järjestelmän, vaan minua alkaa kummastuttaa todella nämä lainmukaiset päätökset hakujen syrjinnästä.
Toisen asteen ammattikoulun haussahan vasta saa "suosia" eli valita 30% joustavasti, eli jos on erityinen syy pääsee muiden edelle, tämä on koulun omassa harkinnassa, ei ole pakko valita joustavasti yhtään, mutta jokainen joustava paikka on joltain muulta poissa.
Monessa muussakin asiassa on joitain kummia kiintiöitä milloin minkäkin syyn kannalla. Minusta tasa-arvo on sitä, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Tässä toisella on tiedekorkeakoulun tutkinto ja toisella ei, vaikka se vain rinnastetaan samaksi, mutta ei minusta tässä hakutilanteessa, vaan esim. opettajan palkkaa määrättäessä, toivon todella, että asiassa valitetaan, ja saadaan korkeimman hallintoikeuden kanta.
Minusta toisen asteen yhteishaussa on toinenkin ongelma ns. joustavan haun lisäksi, ja se on mukautettujen arvosanojen rinnastaminen ns. normaaleihin arvosanoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että erityisopetuksessa olleet opiskelijat pääsevät normaaleihin luokkiin. Tämä ei ole ongelma, vaan se, että järjestelmästä ei minusta informoida opiskelijoille ja vanhemmille ja siinä on minusta ongelmaa, joku jolla on seiskoja todistuksessa on luultavasti parempi, kuin se jolla on mukautettuja yhdeksikköjä. Jos alalla on vähän paikkoja niin jos 30% otetaan ns. joustavasti ja monella on mukautettuja todistusta tulee, jää moni ns. keskitason normaaleilla arvosanoilla oleva opiskelija ULOS. Lisäksi on urheilijakiintiöitä ja muita. Jos olisi erilliset ryhmät näille hakuongelmaa ei välttämättä olisi ...
Näin ainakin vielä yhteisvalinnassa 2012, 2013 voi asia jo muuttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)