Sähköinen yo-koe-ehdotus

YTL  sähköistää ylioppilaskokeita vuonna 2016, Abitti-sivuille TÄNNE, aukeaa sähköinen kurssikoe-järjestelmä.

Seuraavassa ehdotuksiani kirjoitettavista aineista, perusteluin:

1. Ruotsi, englanti ja muut kielet

Kuullun ymmärtäminen ja tekstinymmärtämisen vastaukset saadaan suoraan koneelle, teksti koneelta tarkastukseen, paperin siirtämisestä kouluista Helsinkiin YTL:ään  vältytään.
(ei minusta missään tapauksessa omaa pc:tä tai mac:a tai tablettia saa käyttää, miten kontrolloida, että koneen sisällä ei ole vastauksia),

Rakenne voidaan täyttää myös verkkoon.

Ainekirjoitus naputellen, wordissa on sanalaskurikin. Sanakirja ja oikeinkirjoitus otettava vain pois.

2. Reaalikoe A tai B tai molemmat

Reaalikokeet kannattaa muuttaa kerralla koneelle kirjoitettavaksi. Koulun kone, ja joko intranet: tehtävien teko ja tallennus. Kokelasnumerolla aukeaa oma koe klo 9.00 ja koe sulkeutuu klo 15.00. Ei enää mitään luki- yms helpotuksia ajan suhteen.

3. Toinen äidinkielen koe, esim. tekstitaito. 
Aineisto voi olla intranet-tyyppisessä verkossa. Sitten naputellaan ja tallennetaan.

***
Matematiikan symbolilaskimista oli tullut palautetta, koska kaikissa tehtävissä ei riitä pelkkä vastaus.

Lienee selvää, että ala-asteelta alkaen painotettu vaatimus muutaman välivaiheen kirjaamisesta olisi mennyt perille.

Eihän muissakaan kokeissa riitä yksi virke vastaukseksi, vaikka olisi sinänsä oikeinkin.

Sähköistä toteutustapaa on arvioitu.

Olen ollut töissä varsin pitkään, enkä ole sitten 1980-luvun lopun jälkeen yhtään raporttia kirjoittanut käsin, kaikki on tehty tietokoneella ja yleensä wordilla, tai excelillä, myös sähköposteja kirjoitetaan päivisin kymmenittäin ja luetaan sadoittain.

Meillä on kaikki matkalaskut, laskutukset, kaikki järjestelmät ovat koneella ja yleensä internet-pohjaisia.
***
Toisaalta lukio ei ole ammattikoulu, eikä ylioppilastutkinto ole tutkinto työelämään vaan tie jatko-opintoihin. Minusta on jäänyt pohtimatta, mikä on yleissivistävän koulun tarkoitus, eikö se ole yleissivistys.

Pelkään tässä kuin muissakin nykyuudistuksissa, että todellisen köyhän mahdollisuudet ostaa tietokoneita, ohjelmalisenssejä ja laajakaistayhteyksiä ovat rajalliset.

***
Julkaistu aikataulu

Aikataulu Digabin mukaan

Syksyn 2016 tutkinto

Saksa, pitkä oppimäärä

Saksa, lyhyt oppimäärä

Maantiede

Filosofia

Kevään 2017 tutkinto

Ranska, pitkä oppimäärä

Ranska, lyhyt oppimäärä

Yhteiskuntaoppi

Psykologia

Syksyn 2017 tutkinto

Ruotsi, pitkä oppimäärä

Suomi, pitkä oppimäärä

Ruotsi, keskipitkä oppimäärä

Suomi, keskipitkä oppimäärä

Uskonto, evankelis-luterilainen

Uskonto, ortodoksinen

Elämänkatsomustieto

Terveystieto

Historia

Kevään 2018 tutkinto

Englanti, pitkä oppimäärä

Englanti, lyhyt oppimäärä

Espanja, pitkä oppimäärä

Espanja, lyhyt oppimäärä

Italia, lyhyt oppimäärä

Portugali, lyhyt oppimäärä

Latina, pidempi oppimäärä

Latina, lyhyt oppimäärä

Biologia

Syksyn 2018 tutkinto

Äidinkieli, suomi

Äidinkieli, ruotsi

Äidinkieli, inarinsaame

Äidinkieli, koltansaame

Äidinkieli, pohjoissaame

Suomi toisena kielenä

Ruotsi toisena kielenä

Venäjä, pitkä oppimäärä

Venäjä, lyhyt oppimäärä

Fysiikka

Kemia

Pohjoissaame, lyhyt oppimäärä

Inarinsaame, lyhyt oppimäärä

Koltansaame, lyhyt oppimäärä

Kevään 2019 tutkinto

Matematiikka, pitkä oppimäärä

Matematiikka, lyhyt oppimäärä

Pummilajit

Suunnistuskausi alkaa, ja toivottavasti olen mukana suunnistamassa ja pummaamassa.

Rastin pummaaminen tarkoittaa sitä, että ei löydä rastia, siihen voi olla erilaisia syitä

Pummit johtuvat henkisistä, taidollisista ja vauhdillisista tekijöistä.

Seuraavassa on lista harrastelijaa vaanivista pummeista.

1. Ajattelupummi johtuu siitä, että ajattelee liikaa tai on liian hermostunut. Tyypillistä tällainen on joko ykkösvälillä tai pitkällä helpolla välillä, jolloin ehtii ajatella liikaa

2. Etanapummissa hitaampi suunnistaja hiillostaa harrastelijan ryntäilyyn ja usein ohi rastista. Hidas vauhti voi johtua usein rastin läheisyydestä ja hitaamman suunnistajan kokemuksesta.

3. Keskittymispummi on pummeista perinteisimpiä. Keskittyminen katoaa harrastelijalta useimmin hyvänolon tunteen hiipiessä puseroon. Keskittyminen herpaantuu joko ”helpolla” rastivälillä tai viimeisellä rastilla. Kuntosuunnistuksissa joskus maali on hankala, koska siitä puuttuu sekä määrite että viitoitus, ja innostuksissaan harrastelija kirmaa maalileimaukseen katsomatta lainkaan suuntaa.

4. Luupääpummi. Pummi johtuu siitä, että ei tunnusta itselleen, että etsii rastia väärästä paikasta. Tällöin harrastelija uskoo olevansa oikealla paikalla ja pyörii edestakaisin, vaikka jossain vaiheessa kannattaisi ottaa kiinni muualta ja lampsia rastille. Luupääpummi voi johtaa jopa keskeytykseen, koska oikeaa rastia ei väärästä paikasta löydy. Tämä voi johtua samastumisesta, eli maastossa voi sama muoto toistua, eli suunnistaja ei ymmärrä olevansa väärässä paikassa.

5. Osaamispummi on sellainen, missä harrastelija alkaa tehdä sellaista, mitä oikeasti ei osaa. Rynnätään ”toivotaan-toivotaan” -asenteella rastia päin, mutta suunnitelma puuttuu, kun ollaan hukassa, saattaa puuttua vielä varasuunnitelmakin.

6. Peesauspummi johtuu, että seuraa väärää suunnistajaa (eri rasti) tai oikeaa suunnistajaa, mutta ei pysy vauhdissa. Oma suunnistusvauhti on hyvä opetella. Myöskään peesajaa ei kannata noteerata katsomalla taaksepäin, koska se hajottaa keskittymistä vrt. keskittymispummi.

7. Pelkopummi tai pummin pelko ajaa pummiin, otetaan liian helppo toteutus eikä lueta maastoa, kun tähyillään lippua. Ei uskalleta ottaa rastia ja löytää rastilippua.

8. Potenssipummi tarkoittaa pummin kertaantumisen eli pummahdus, pummi, megapummi ja gigapummi. Eli ykköselle pummahdus, kakkoselle pummi… Haparoinnin jälkeen muutama kävelyaskel ja tilanteen nollaus on paikallaan.

9. Psyykepummi aiheutuu haitallisista ajatuksista. Harrastelija kiinnittää huomiota johonkin epäolennaiseen, päästää jonkin negatiivisen psyykkauksen korvasta sisään mutta ei sitä laske toisesta ulos, jo pelkästään ”älä pummaa ykköstä”, tai ”ota tarkasti”, ajaa kokemattoman pummahdukseen.

10. Rastimääritepummin syy on väärin katsottu tai ymmärretty rastinmäärite. Väärin katsottu määrite voi olla seuraavan rastin määrite.

Rastipummi. Tämä on suunnistaja, joka etsii rastia kyselemällä sen sijaintia muilta suunnistajilta. Harrastelija voi auttaa toista harrastelijaa kertomalla paikan kartalla ja auttaa aina eksynyttä ja joka tilanteessa lasta, mutta ammattimaista rastipummia ei kannata auttaa. On parempi olla vastaamatta ammattirastipummille tai sanoa, että etsin seuraavaa rastia tai kertoa summamutikassa joku koodi. Ammattirastipummi sekoittaa harrastelijan pään joskus usean minuutin verran vrt psyykkauspummi. Kaveripiirissäkin on aina veijari, joka pummaa muilta puuttuvia tavaroita, mutta ei itse anna koskaan mitään.

Rastinotossa voi tulla iso pummi, jos alkaa tähytä rastilippua liian aikaisin, eikä lue enää karttaa eikä katso suuntaa eikä katso maastoa vaan etsii rastia. Tästä voi tulla jopa kymmenen minuutin pummi, vaikka on alun alkaen voinut olla aivan rastin läheisyydessä.

11. Skriinipummissa suunnistaja ei näe rastilippua, koska muut suunnistajat peittävät lipun olematta kuitenkaan rastilla. Harrastelijalle voi tulla yllättävän monta lisäminuuttia tästä, koska tällöin mennään rastin ohi ja etsitään rastilippua muualta.

12. Suuntapummi voi johtaa harrastelijan eksymisen. Harrastelija voi pummata rastia tai tehdä koukun ja saapuu rastille eri puolelta kuin on ajatellut ja lähtee kompassia katsomatta seuraavalle, joka aiheuttaa lähtösuuntaan ison virheen. Jos rastin paikka on tiheikkö tai avokallioalue, voi tilanteesta kehittyä isokin harharetki.
Suunta voi sekoittua muutenkin tyhjässä maastossa tai maastossa, jonka lukemiseen harrastelijan taito ja varsinkaan kärsivällisyys ei riitä. Myös väärän rastivälin lukeminen voi johtaa ajautumiseen väärään suuntaan.

13. Taitopummi johtuu taidon puutteesta. Tulkitaan joku karttamerkki väärin, tai luetaan käyriä väärin. Aloittelija ei ehkä tajua tulla riittävästi rinnettä alas, monesti rasti on aika "alhaalla", tällöin varsinkin aloittelijan kannattaa malttaa mielensä ja tulla riittävän alas, silloin voi saada uudestaan kiinni kartasta.

14. Tiheikköpummi
Suunnistajan vauhti tiheikössä hidastuu merkittävästikin, tai suunta kääntyy liikaa (esim. oikeakätisille oikealle). Eli vaikka tietäisi tiheikön jälkeen, missä on, voi kulua aikaa liikaa. Tiheikössä kannattaa opetetella pitämään ainakin suunta.

15. Vauhtipummi johtuu väärästä vauhdista. Vauhti on taitoon nähden liian kova tai vauhti on liian hidas, jolloin on liikaa aikaa ajatella vrt ajattelupummi

16. Virhepummi johtuu virheestä kartassa, rastimääritteessä tai rasti on väärässä paikassa.

17. Väsypummi aiheutuu sippaamisesta. Tällöin liian kova rasitus sekoittaa suunnistuksen.

Nämä kaikki minä olen läpikäynyt ja jotain olen oppinut, mutta paljon on vielä opittavana.

Harrastelijan koettu menestysresepti on nöyrästi lukea karttaa, katsoa kompassia ja keskittyä seuraavaan rastiin.

*****
Suunnaton ilo -blogissa (ei enää netissä) on jatkettu tätä listaa tupla-, tripla-, haahuilu- ja mysteeripummeilla, hyvää analyysia. Mysteeripummeja joskus teen. Kerran jouduin vahingossa ykkösvälillä kartan ulkopuolelle, enkä jälkeenpäin hahmottanut syytä, pummi oli "vain" viiden minuutin mittainen. Iso pummi voi tulla esimerkiksi siitä, että juoksee väärää polkua, eli katsoo huolimattomasti polun suunnan. Taajamametsiin tulee monesti paljon uusia polkuja tai polun alkuja.

Suorakulma-sunnuntai

Kuva suurenee painamalla :)

Mistä y-akselin pisteestä näkyy jana AB, jossa A = (2,4) ja B=(3,-1), suorassa kulmassa.

Kuvassa on ratkaisu, vektorein se on helppo, eli vastauksia on kaksi y = 2 tai y = 1.

Toisia ratkaisutapoja on, esimerkiksi muodostamalla janan OA ja OB, missä O = (0,y), ja käyttämällä ("käänteistä pythagoraan lausetta") eli kateetit ovat OA ja OB ja hypotenuusa on AB, josta sama ratkaisu varsin helposti myös, tosin yhtälö on hieman erilainen.

Ikituurin YO-torni ja nykyajan nuorten kesätyöt

Turun ylioppilaskylä on muuttunut paljonkin sitten valmistumisen, tässä uusin pyöreä torni, lienee Ikituuri -niminen ja TYS:n on rakentanut asuntoja Helsingintien viereen Tuomaan sillan viereen.

***
Uuden arkkitehtikilvan tuloksena kuvan talon lähelle tien toiselle puolen tulee joku TYS:n hydriditalo, päiväkodin ja parkkipaikan tilalle. Arkkitehtikilpailun tuloksena taisi olla kukka niminen luomus.

***
Opiskelijoiden työmarkkinatkin ovat myös muuttuneet.

Kun olin nuori ei ollut juuri tuettuja paikkoja. Jokainen haki itse kesätyöpaikkansa, ja sai siitä palkkaa.

Nykyisin oppilaitosten harjoittelu on monesti palkatta, sitten on kesätyötä, josta maksetaan kuukaudesta alle tonnin palkkaa.

Kun nuoriso- tai yhteiskuntatakuu tulee, luultavasti osa paikoista on tuettuja.

Tämä on hyvä, mutta yhtä asiaa olen pohtinut yhä uudestaan.

Viekö nämä avoimet ns. normaalit kesätyöt ja harjoittelupaikat?

Vaaditaanko kaikissa paikoissa harjoittelua, tai alempaa palkkaa?

Minusta nuorille pitää olla avoimia työpaikkoja ja normaalia kykyjen ja koulutuksen mukaista palkkaa. Kukaan ei voi muuttaa kotoa pois ja perustaa perhettä jos ei ole työtä eikä palkkatuloa. Minusta toimentulotuen ja asumistuen varaan ei voi taloutta pohjata, nuoret tarvitsevat työtä, työtä ja toimeentuloa.

Nuorisotyöttömyys on ongelma, joka syö ja nakertaa, mutta tuoko tuki vain lyhyen työjakson, ja sitten tulee seuraava tilalle, kun tuettu jakso loppuu.

EK tarjoaa nollalinjaa. Minä en tarjoa mitään, mutta ehdotan avoimia työmarkkinoita, joille voi työllistyä ilman mitään tukia. Suomessa on verottomia osinkoja, ja yritystukia. Minusta niiden ehtona voisi olla, että myös työllistetään. Minusta koeajalla pitäisi voida purkaa työsopimus, kuten laki sallii paitsi, jos työntekijä on raskaana. äitiyttä pitää tukea.

Lävistäjä-lauantai

Suurenna kuva klikkaamalla

Suunnikkaan lävistäjiä koskevia väitteitä on helppo työstää vektorein. Kuvassa on laskut, ja se suurenee klikattaessa.

Jos olen oikein laskenut, suunnikkaan lävistäjät puolittavat toisensa, mutta leikkaavat kohtisuorasti vain neliössä ja neljäkkäässä, jolloin vektorien pistetulo on nolla.

Kuution avaruuslävistäjien välinen kulma on laskettu täällä

Kolmion mediaanien leikkauspiste täällä

Vektorein tietenkin.

Opetushallinnon tutkinnon B-osan tenttikirjat

Kuntaliitto on julkaissut oppaat Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas, jossa on 82 sivua sekä Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas, jossa on 72 sivua.

Oppaita on kaksi, sillä lääkärit, opettajat, rehtorit, päivähoidossa julkista valtaa käyttävät viranhaltijat ja sosiaalityöntekijät ovat virkasuhteessa, johon virkasuhteeseen sovelletaan Lakia kunnallisesta viranhaltijasta. Työhön, jossa ei käytetä julkista valtaa, sovelletaan Työsopimuslakia, joka on työntekijän ja työnantajan sopima suhde esim. työsopimuksella tai paperi työsuhteen keskeisistä ehdoista, jos työsopimus olisi vain suullinen, mikä luultavasti ei kunnallisella puolella ole tapana. Virkasuhde perustuu aina yksipuoliseen määräykseen ja virkasuhteen päättäminen tapahtuu eri tavalla kuin työsuhteen. Rikoslain 40 luku on varattu virkamiehille ja virkarikoksille.

Teoksissa on käyty läpi virkasuhteen ja työsuhteen määräykset samassa järjestyksessä, alkaen mahdollisesta viran perustamisesta, auki julistamisesta, määräyskirjasta, koeajasta, virkasuhteen ehdoista, virkasuhteen päättämisestä ... Sama tarkastelu on tehty työsuhteelle.

Teosten lopuksi on koottu erot taulukoihin ja siinä minusta tiivistyy koko kirjojen sanoma. Hyvät taulukot.

Opetushallinnon tutkinnon tentin tässä osuudessa eli henkilöstöhallinnon osuudessa oli vielä iso nippu lakeja, kuten työturvallisuuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työsopimuslaki, Laki miesten ja naisten tasa-arvosta työelämässä, Laki yksityisyydestä työelämässä....

Kysymykset oli oikein/väärin väittämiä, joissa piti etsiä laista oikeat pykälät ongelmiin, joita "rehtorilla" oli. Tämä oli suhteellisen helppo, jos löysin oikean lain pykälän. Esim. irtisanomisaika, tai lomanmääräytymisperuste tai rikosrekisteriotteen toimitus ...

Kuvan lehdykät on omia, hankin ne erästä verkkokurssia varten, johon tarvittiin lisäksi nippu lakeja sekä OVTES ja KVTES.

***

Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous on monen muuttujan summa on 106-sivuinen opas esimerkiksi kuntapäättäjille, tämä luonnehdinta löytyy alkusanoista.

Teos jakautuu kunnan tehtäviin ja talouteen, kuntatalouden rakenteeseen, taloussuunnitteluun ja talousarvioon, kunnan tilinpäätökseen ja talouden tunnuslukuihin, kuntakonsernin ja tytäryhtiöiden ohjaukseen, talouden ohjaukseen yhteistoiminnassa, kunnan rahatoimen hoitoon, toiminnan tarkastukseen ja tavoitteiden toteutumiseen, palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden arviointiin ja julkisiin hankintoihin.

Teos on kuvitettu sekä valokuvin, että taulukoin ja kuvioin, siinä on suhteellisen ymmärrettävästi avattu suhteellisen laajaa ja monimutkaista kenttää.

Kuntien asema perustuu Perustuslakiin ja Kuntalakiin

Perustuslaki 121 § Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
 Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
 Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
 Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Kuntalaki määrittää kunnan hallinnon, ja se alkaa
1§ Kuntien itsehallinto
Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.
Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä.
Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.
2 § Kunnan tehtävät
Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla.
Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä.
Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta.


Valtionosuuksista on omat lakinsa ja niiden ymmärtäminen on hankalaa, sillä kunta saa eri perustein korvauksia, mutta joutuu myös rahoittamaan niitä maksuin ja on erilaisia verontasausjärjestelmiä, joista on säädetty.

Tämä oli myös Opetushallinnon tutkinnon tenttikirjana yhdessä rahoituslakien kanssa Taloushallinnon osuudessa.  Ostin tämän netistä booky.fi:stä, ja maksoin noin 32 euroa, havainnollinen kirja. Täsätä osiosta oli kysymyksiä, jotka liittyivät kuntien valtionosuuksiin.

***

Matti Lahtinen, Timo Lankinen: Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. kuvassa oleva 637 sivua, 2009, Tietosanoma, teoksesta on menossa kahdeksas uudistettu painos, jonka kuva alla.

Painovuosi 2013, 470 tekstisivua ja liitteineen ja hakemistoineen 718 sivua.

Teos on Opetushallinnon tutkinnon tentin opetusalan hallinnon osiossa yhdessä ao lakien kanssa, jotka ovat liitteenä tässä on 428 sivua, ja noin 200 sivua lakeja ja 11 sivun hakemisto, mikä minusta on kohtuullisen hyvä.

Kirja on katsaus nimensä mukaisesti koulutuksen lainsäädäntöön, joka on laadittu kouluasteittain eli esimerkiksi Perusopetuslaki, ja -asetus, Lukiolaki ja -asetus, ..mutta myös Opetushallituksen, OKM:N ja valtioneuvoston päätösvalta on tarkastelussa.

Lait ja asetukset käsittelevät samoja asioita, mutta eri kouluasteilla,  esiopetuksesta ammatilliseen aikuiskoulutukseen asti: järjestämislupa, järjestäjä, koulutuksen tavoitteet, määräykset, kurinpito, teoksessa on käsitelty koulutuksen järjestäjää eri kouluasteilla, koulutuksen tavoitteita, suoritettavia tutkintoja, opetuksen järjestämistä, opetussuunnitelmajärjestelmää, opetuksen järjestämistä, opetuksen arviointia, opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia, oikeusturvaa ja muutoksenhakua, henkilöstöä ja kelpoisuusvaatimuksia, opetushallintoa ja opetuksen rahoitusta. Opettajia koskevia määräyksiä koululaissa ei paljoakaan ole, ne tulevat Kuntalaista, ja esim. Laista kunnallisesta viranhaltijasta, Perustuslaista. Opettajan kelpoisuudesta on säädetty asetuksella.

Kirja on hyvä työkäytössä kattavan hakemistonsa ansiosta. Kirjoittajat ovat juristeja, jotka ovat (olleet) opetushallituksessa töissä, Lankinen pääjohtajanakin, ja  oli töissä opetusministeriössä (nykyisin OKM). Pidän kirjaa varsin hyvänä. Todellisuudessa asiat eivät ole minusta aina niin selviä kuin luullaan, eikä aina myöskään muutoksenhakutilanteissa ole pelkästään merkitystä sillä miten on toimittu, vaan miten toiminta perustellaan muutoksenhakutilanteessa. Tämä opus kuitenkin määrittää, miten pitää toimia, ja mitä lait ja asetukset kertovat. Valitus- tai kantelutilanteessa minusta ollaan kaikkein löysimmällä alueella, kun puhutaan opiskelijan arvioinnista. Vaikka on tapoja hakea muutosta arviointiin, ei koko luokan arviointitilannetta avata, eikä pystytä koko lukuvuoden tai peruskoulun osaamishistoriaa avaamaan. Perusopetuksen opsin perusteiden osaamiskriteerit on kirjattu vain osaamiselle kahdeksan. Ainakaan vanhemmat eivät ole olleet yhdelläkään tunnilla läsnä. (Luultavasti valitus voi olla menestyksellinen, jos oppilaalla on näyttää kaikki tekemänsä kyseisen oppiaineen arvostellut kokeet, ammattilainen näkee helposti suoritustason ja onko kokeet korjattu oikein ja oikeudenmukaisesti, oppilaan arviointiin vaikuttavat toki muutkin asiat kuin kokeet).

Koulualan ammattilainen tuntee oman kenttänsä, eli peruskoulun rehtori ja lehtori tuntevat oman kouluasteensa asetuksen ja lain, sekä opsin perusteet. Tässä kirjassa on lisäksi tuotu muita lakeja ja asetuksia, jotka voivat vaikuttaa koulussa tapahtuvaan toimeen. Jos toimii yhdessä koulussa on helpompi katsoa suoraan laista:

Esimerkiksi Perusopetuksen 6 §  kertoo varsin tyhjentävästi, mitä oppilaan koulupaikan määräytymisestä on säädetty

”Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. (23.12.1999/1288)

Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (23.12.1999/1288)

Lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, jossa 31 §:n 3 momentin nojalla peritään oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa kunnan päätöksen tai opetuksen järjestämisluvan perusteella noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää”.

Eli yksittäisessä tapauksessa, jos ei ole "tulkintaongelmaa" laki on minusta parempi. Tässä on minusta selvää, että ei ole mitään määrättyjä kilometrirajoja ja antaa kunnalle "pelivaraa".

Kirjan teho on kuitenkin siinä, että siinä on kattavasti eri kouluasteet ja tilanteet selvitetty toistonkin kautta ja aina voi katsoa lain kirjaimen, sovellettavat lait on kirjattu kattavasti.

Kirjan lopuksi tarkastellaan aluetta, joka koskettaa vain kuntapäättäjiä, talousjohtajia ja rehtoreita, ei niinkään oppilaita tai opettajia, eli koulutuksen rahoitusta. Peruskoulun rahoitus on sangen monimutkaista, koska siinä yhdistyy ikäluokka, peruskoulua käyvät, eräät suoritteet, kotikuntakorvaukset, tasausjärjestelmät ...

Ammattikoulusta, ja lukiokoulutusta koskeva rahoitusmalli sen sijaan on varsin yksinkertainen. Ei ehkä niin yksinkertainen, kun tässä kirjaan, mutta opiskelijamäärät 20.9 ja 20.1 ovat ratkaisevia, ja aiempana vuonna määrätty yksikköhinta ja erityisopiskelijat. Perusrahoitus saadaan opiskelijamäärän ja opiskelijakohtaisen valtionosuuden tulona, erityisoppilaista se maksetaan korotettuna. Tämä maksetaan koulutuksen järjestäjälle, mutta ilman korvamerkkiä. Lisäksi ammattikoulut saavat ainakin tuloksellisuusrahaa, johon vaikuttaa valmistuminen, työllistyminen, keskeytykset, opettajien "pätevyys", ja eräät muut suureet ... Rahoitus saadaan valtiolta ja kunnilta. Minkään kunnan ei ole pakko järjestää toisen asteen koulutusta, mutta jokainen voi hakeutua vapaasti lukioon tai ammatilliseen koulutukseen (paitsi 2014 alkaen ne, joilla on toisen asteen tutkinto), kuitenkin kunta maksaa yhteisen pottiin rahaa, mutta se ei joudu maksamaan kotikuntakorvauksia, kuten peruskoululaisten osalta.

Opetushallinnon tentin  opetusalan hallinto -osioon kuuluivat tämän kirjan lisäksi kaikkien eri kouluasteiden lait ja asetukset, sekä vastaavat määräykset yksityisistä kouluista. Lisäksi lukion ja peruskoulun valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, kelpoisuusasetus ja monta nippua lakeja, joiden kantaminen tenttipaikalle oli episodi sinänsä. Kannattaa miettiä, että ei ota päällekkäistä materiaalia eli  kysymyksiin vastaamista kannattaa harjoitella. Esimerkiksi Yksityiskoulun hallinto. Etsii viitteet, lait ...

Kirja on oma, hankin sen erästä koulutusta varten.

***
Opetushallinnon A-osan tentin esittelyt kirjoista on täällä.
B-osassa on kolme osiota, ja ne voi suorittaa erikseenkin.

Kun Opetushallinnon tutkinnon A- ja B-osa on paketoitu, tulee OPH:sta 188 euron postiennakolla todistus. En käynyt kurssia, ja olin tenteissä perättäisinä kuukausina ja läpäisen ne, luultavasti tämä tentti meni paremmin, kun oli rutiinia, ja tiesi, että ajasta tulee pulaa, en vedellyt mitään marginaaleja vaan aloin heti kirjoittaa. Jos ei ole ollut hallinnollisessa työssä, tentti on minusta vaikea. Itse olen toiminut kaikilla kouluasteilla opettajana ja olen kiinnostunut muistakin kouluasteista kuin missä olen ollut töissä, se auttoi tentissä. Jos hallinnollista kokemusta on useampi vuosi, kurssi on minusta tarpeeton, eli tenttiin vain. Kurssi maksaa 700 euroa, lisäksi tenttitilaisuudet ovat maksullisia ja kurssimaksut päälle. Usein vielä tulevat matkat ja majoitus.
Kursseja, niitä 700 euron on esim. OPH:ssa 2 -4.6.2015 (a-osa) ja 4-6.8.2015 (b-osa) sekä toinen kurssi  24.11 -26.11.2015 (a-osa) ja 12.1 - 14.1.2016 (b-osa), Hakaniemenranta 6:ssa Helsingissä.

Sähköä ylioppilaskirjoituksissa

Edit 24.5.2013

Sähköisiä ylioppilaskirjoituksia suunnitellaan.

Tässä oli aiemmin spekulaatiotani, siitä miten helposti esim. windowspohjaiseen tietokoneeseen voi piilottaa skannatut kirjat-tiedoston ja vaihtaa tiedostotunnusta, ja myös sitä, että jos oma tietokone sallitaan se nostaa kustannusksia  ...poistin ne ja laitan verkosta löytämääni tietoa. Menkää oikeille tiedon lähteille ja osallistukaa keskusteluun :)

ja sivu löytyy http://digabi.fi/doku.php?id=start eli täältä

Alas laitan sivuilta löytämäni aikataulun, eli jos kirjoittaa "normaalisti" vuonna 2013 aloittavat eivät joudu "saa" kirjoittaa sähköisesti.

***

Aikataulu Digabin mukaan

Syksyn 2016 tutkinto

Saksa, pitkä oppimäärä

Saksa, lyhyt oppimäärä

Maantiede

Filosofia

Kevään 2017 tutkinto

Ranska, pitkä oppimäärä

Ranska, lyhyt oppimäärä

Yhteiskuntaoppi

Psykologia

Syksyn 2017 tutkinto

Ruotsi, pitkä oppimäärä

Suomi, pitkä oppimäärä

Ruotsi, keskipitkä oppimäärä

Suomi, keskipitkä oppimäärä

Uskonto, evankelis-luterilainen

Uskonto, ortodoksinen

Elämänkatsomustieto

Terveystieto

Historia

Kevään 2018 tutkinto

Englanti, pitkä oppimäärä

Englanti, lyhyt oppimäärä

Espanja, pitkä oppimäärä

Espanja, lyhyt oppimäärä

Italia, lyhyt oppimäärä

Portugali, lyhyt oppimäärä

Latina, pidempi oppimäärä

Latina, lyhyt oppimäärä

Biologia

Syksyn 2018 tutkinto

Äidinkieli, suomi

Äidinkieli, ruotsi

Äidinkieli, inarinsaame

Äidinkieli, koltansaame

Äidinkieli, pohjoissaame

Suomi toisena kielenä

Ruotsi toisena kielenä

Venäjä, pitkä oppimäärä

Venäjä, lyhyt oppimäärä

Fysiikka

Kemia

Pohjoissaame, lyhyt oppimäärä

Inarinsaame, lyhyt oppimäärä

Koltansaame, lyhyt oppimäärä

Kevään 2019 tutkinto

Matematiikka, pitkä oppimäärä

Matematiikka, lyhyt oppimäärä