Lapset pois ladulta, mitä kummaa?

Suksillako ei saa olla enää ladulla?

Turun Sanomien mukaan

"Turun kaupunki haluaa pienet koululaiset pois hiihtoladuilta. Kaupungin kouluille on lähtenyt alkuviikosta viesti, jossa koulujen opettajia kehotetaan olemaan viemättä pienimpiä koululaisia Impivaaran varsinaiselle isolle hiihtoradalle"

Palvelu on Turun kaupungin maksama siis latukoneet, ja tykkilumi, ja ihmiset, jotka latuja kunnostavat. Lapsissa on tulevaisuus. Miksi heitä ajetaan pois Impivaarasta. Itsekään en viitsi hiihtää Impivaarassa, jään nopeampien jalkoihin hiihdän muualla, tai lenkkeilen.Varsinkin pertsasuksilla olen ladun tukkeena, kun luisteluhiihtäjät puuskuttavat ohi.

Missä lapset sitten hiihtävät? ja koululaiset? Kaikki eivät halua kilpailla

Hirvensalossakin on lapsia hiihtämässä, ja on joskus maanneet ladulla, mutta kyllä lastenkin pitää oppia hiihtäminen. Minusta vanhemmat voisivat katsoa alkuun ja opettaa, mutta jos hiihtäjää lapsessa on yli 10-vuotias pärjää jo yksin ladulla

***
Impivaaran ladusta en toki päätä, mutta maksan kuitenkin kunnallisverosiivuni Turkuun, joten enemmän on ehkä asiasta sanottavaa kun rahoitan osaltani toimintaa, latu on minusta vapaa kaikille, ja kuuluu ollakin. Lapset voivat harjoitella hieman tasaisella Impivaaran pikkulenkillä, ja sitten rohkeasti vaan isolle lenkille. Parempi se latu on kuin Hirvensalon, tai Uittamon, ei kovin jyrkkiä eikä isoja ylä- ja alamäkiä.

Hirvensalossakin tunteet kuohuivat jokunen vuosi sitten. Pikku poika (joka oli keskimmäinen poikamme, nyt jo aikuinen, ja kotoa pois muuttanut mies) oli ohittanut "aikuisen", "aikuinen" oli ottanut kaverista kiinni ja ripitti tätä oikeasta latukäytöksestä. Kun tulin paikalle jonkin ajan päästä, juttu muuttui, että poikaa pitää opettaa hiihtämään, kun ei kerran osaa.
***

Ladulla on isompiakin ongelmia kuin lapset tai "hitaat" niin kuin minä. Hirvensalossa on parina talvena laitettu isoimman alamäen alle hiekkaa tai soraa, se ei ole mukavaa. Sitten on näitä, jotka kävelevät ladulla, mikä sekään ei ole toivottavaa.

Eli miksi lapset ja koirat ovat aina se jotka ovat liikaa joka paikassa.

Monessa rivitaloyhtiössä on koirakylttejä, ettei koirat saa kävellä nurmikolla, lapset eivät saisi jonkun mielestä juosta nurmikolla, mutta aikuisten tarvitsee ajaa nurmikkoa leikkurilla, tätä logiikkaa en ole ymmärtänyt, miksi on nurmikko, missä ei saa olla paitsi leikkurin kanssa, ja mikä on latu, jossa ei saa hiihtää :)

Opetushallinnon tutkinnon ykkösosan kirjat

Suoritin Opetushallinnon tutkinnon tenttimällä ilman ohjaavia kursseja

Opetushallinnon tutkinnon tutkintovaatimukset ovat OPH:n sivuilla

SISÄLTÖALUEET 1 – 2

Julkisoikeuden perusteet, Yleis- ja kunnallishallinto

Olli Mäenpää: Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Edita Publishing Oy, 3. painos, Helsinki 2008

Kirjoittaja on oikeustieteen tohtori ja professori, teoksessa on 364 sivua, lähdeviitteitä, ja hallintolaki 6.6.2003/434. Kirja on hyvä. Siinä lähdetään perusoikeusoikeusnäkökulmasta. Koko hallinto perusoikeuksien perustuslain ja hallintolain kannalta käydään läpi. Luin myös professori Heikki Kullan kirjan hallinnosta, tai useitakin. Lopulta luin enää vain Hallintolakia ja Hallintolainkäyttö -lakia. Sekä Mäenpään ja Kullan kirjat sopinevat enemmän oikeustieteilijöille,
Kun tentissä saa opus olla käytössä, pieni vihje kannattaa opetella Perustuslain kohdat ja Hallintolaki suhteellisen hyvin "ulkoa", sieltä on helpompi pykälittäin katsoa. Tein näin sattumalta. Luulin, että kirjoja ei saa tentissä olla ja opettelin lait soveltuvin osin ulkoa. Kirjoista ei oikeita vastauksia ehdi etsimään aika loppuu kesken. Mäenpään kirja on oikeustieteen oppikirjana ainakin Turussa, luultavasti Helsingissäkin, se aukeaa eri tavalla juristiopiskelijoille. Kulutin liikaa aikaa tähän osioon. Hyvän hallinnon periaatteet on hyvä hallita, ja "alaikäisen" ikäraja 15-vuotta on tärkeä huomata hallintolain suhteen.
(Olen huomannut käytännössä esimerkiksi täällä, että julkinen viranomainen tai sen "edustajat" eivät halua antaa nähtäväksi julkisia asiakirjoja tai kopioita niistä, minusta silloin viranomainen ei varmastikaan ole sisäistänyt Olli Mäenpään teosta. Viranomaisen pitäisi julkisen vallan käytössä tarkoin noudattaa lakia. Huolestuttavaa on, että mitään kirjallista päätöstäkään ei tule).

Heikki Suopohja – Lauri Liusvaara: Oikeudellinen vastuu opetustoimessa, Mediator Legis, 5. uudistettu painos, Helsinki 2009, 379 sivua.
Tämä noin nelisatasivuinen opus on mielenkiintoinen katsaus erilaisiin vastuisiin opetustoimessa. Siinä käsitellään niin direktio-oikeudet, palvelussuhdevastuut, virkamiehen velvollisuudet sekä perustuslain kannalta kuin myös opiskelijoiden ja opettajan vastuut lukuisin viittein oikeusratkaisuihin liittyen rikosoikeudelliseen ja vahingon korvausvastuisiin. Rikoslain virkamiesosuutta avataan.
Pääpaino tenttiä kohtaan lienee rikosoikeudellinen vastuu, joka ilmenee rikoslaista, sekä vahingonkorvauksellinen vastuu, joka ilmenee vahingonkorvauslaissa. Tämä opus oli hyvin mielenkiintoinen, eikä sen lukemista voi minusta korvata vain lakeja lukemalla, sillä opetustoimen vastuu koostuu niin monesta pienestä sirpaleesta, jotka tähän oli hyvin argumentoidusti koottu. Toki tässä oli "koulutoimen ote" se helpotti lukemista. Lukuisia oikeustapauksia riittävän kattavasti selostettuna. Sisällys ja kattava hakemisto. Tätä teosta suosittelen,vaikka ei tenttiä suorittaisikaan, mutta toimii opettajana. Myös vanhemmille hyvä opus. Suositan.
Tästä kysyttiin netistäkin luultavasti löytyvä tapaus, opettajan suorittamasta "tarkastuksesta", tilanteessa, että epäillään varkautta. Opettajalla ei ole oikeus tehdä ruumiin tarkastusta ei nyt, eikä varmasti minkään tulevan lain puitteissa. Uuden lain mukaan oppilaan tavarat voidaan tarkastaa kuten päällisin puolin vaatteet eli " Koulun opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa oppilaan mukana olevat tavarat, oppilaan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa" pykälä 36e  jatkuu "Oppilaalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy".

Tarkastajan tulee olla oppilaan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen koulun henkilökuntaan kuuluva. Oppilaan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla.

Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. ".

1.8.2014 muuttui oppilas- ja opiskeluhuoltolaki. Se antaa enemmän valtaa oppilaalle ja opiskelijalle päättää, kuka monialaisissa ryhmissä on. Hänen kirjallinen suostumuksensa tarvitaan.

Heikki Harjula – Kari Prättälä: Kuntalaki, Tausta ja tulkinnat, Talentum, 7. uudistettu painos, Helsinki 2007. Johdanto-osa, luvut 1–5, Kommentaariosa, 1. luku 1–4 ja 8 §, 2. luku 14 §, 3. luku 16–18 §, 4. luku 29 §, 7. luku 50–52 § ja 57–64 § sekä 11. luku 88–100 § yhteensä 744 sivua.
Luin koko kirjan en yllä mainittuja kohtia. Kirja antoi paljon enemmän kuin pelkkä kuntalain läpiluenta, jonka myös suoritin. Harjula ja Prättälä tuovat muita lakeja ja vanhaa lain perimää hyvin esille. Vaikka laki on uusi, jotkut asiat ja periaatteet ovat muuttumattomia ovat uudessa laissa maallikolle näkymättömissä. Minusta hyvä kirja. Sisällys ja hakemisto kuuluu kirjaan. Tästä osasta oli mm. essee koulutoimen hallinnon järjestäminen kaksikielisessä kunnassa. Koska asun Turussa kysymys oli tuttu, mutta yllättävä. Nykyisin 2013 on vain oikein/väärin -kysymyksiä ykkösosuudessa. Tämä kirja on oppikirjana Turussa myös juristi-opiskelijoille. Juristien tenteissä kysymykset ovat laajempia, eikä lähdeteoksia saa olla mukana. Kuntalain mukaiset hallintosäännöt ja delegointisäännöt on hyvä hahmottaa.

Pirjo Vehkamäki – Anne Tamminen-Dahlman: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opetushallitus, Tampere 2004. s. 88
Tämän kirjan lukeminen jäi vähemmälle, koska olen käynyt monta asiaa liittyvää lyhyttä koulutusta. Ongelma on siinä, että asiaan liittyy kaksi lakia: Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä Henkilötietolaki (523/1999), joiden määräysten välissä pitää tasapainoilla. Lisäksi ensin mainittuun lakiin liittyy asetus.
Pääsääntö on julkisuus, mutta poikkeuksia on. Lisäksi asiakirjan määritelmä kannattaa opetella ulkoa. Tässä osiossa olisi pitänyt olla aikaa perehtyä enemmän. Tajusin jälkikäteen, että asiakirjan julkisuus on määritelty jo perustuslaissa, joten poikkeaminen siitä  pitää "lukea selvästi laissa".
Monta knoppia on matkalla, vaikka tieto olisi julkinen, sen voi saada vain pyydettäessä. Lisäksi on tapauksia, joissa ajallisesti estetään tiedonsaanti esim. pääsykokeet ja ylioppilastutkinnon tarkastajat, sekä tapaukset joissa jopa asianomistajalta voidaan estää tiedonsaanti. Sisällys kirjassa on, ei hakemistoa.
Nyt on muuten ilmestynyt teos Pirjo Vehkamäki – Matti Lahtinen ja Anne Tamminen-Dahlman: Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa, Opetushallitus, Tampere 2013. s. 112
Luin opuksen ja siinä on hieman laajemmin avattu asiaa, varsinkin henkilöstörekisteripuolta, ja on hieman lisää esimerkkejä, eli suositan tätä kirjaa, yksi tekijä on lisää eli Matti Lahtinen.
***
Jokainen joka teoksen lukee voi miettiä onko asianmukaista antaa vanhojen oppilaiden henkilötietoja koulusta, mihin minusta annetaan suositusta esim. luokkakokousta järjestettäessä. Kirjassa sanotaan, että voi antaa. Itse vastasin kokeen kysymykseen että luokkakokousta varten voi antaa kyllä nimilistan, sillä se on virallinen asiakirja ja julkinen. Henkilörekisterilain 34§ määrittää, että tarpeeton henkilörekisteri pitää hävittää. Ihmisten nimet ja osoitteet voivat muuttua, eli lista, jossa on osoitteet on vanhentunut, eli kai sen voi sitten antaa, jos se on olemassa. Koulu ei pidä ajantasalla vanhojen oppilaiden osoitteita.  Tätä asiaa on käsitelty myös tietosuojavaltuutetun sivulla, josta lainaus: "Arkistonmuodostamissuunnitelmassa määritellään, kuinka kauan opiskelijoiden henkilötietoja säilytetään arkistossa sen jälkeen, kun tietoja ei ole enää tarpeen käyttää aktiivikäytössä päivittäisessä toiminnassa. .......Passiivisessa säilytysvaiheessa olevien tietojen käyttöoikeudet täytyy rajoittaa siten, että vain arkistonhoidosta vastaavat henkilöt voivat käsitellä niitä. Tietoja hävitettäessä on toimittava siten, että hävitettävät tiedot eivät päädy ulkopuolisten käsiin. Tietojen arkistoinnin osalta tarkempaa neuvoa antaa arkistolaitos. "

Maistraatista saa ajantasaiset tiedot, siellä selviää, ovatko ihmiset merkinneet osoitteensa salaiseksi. Asetuksessa viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta 5 § mainitaan, että "Viranomaisella tulee olla sillä käsiteltävinä olevien asioiden seurantaa varten tiedot siitä, mitä diaareja, luetteloita, hakemistoja ja muita asiakirjahallinnon rekistereitä (asiakirjarekisterit) viranomaisella on tai miten tieto viranomaisen julkisista asiakirjoista voidaan muuten löytää".
Viranomaisen tietyt asiakirjat ovat aina julkisia, vaikka muuta lausuisi, esimerkiksi hakudiaari. Elokuussa 2014 Åbo Akademin eräs rehtoriksi hakenut oli ilmoittanut toiveen, että ei halua nimeään julkisuuteen. Turun Sanomat selvitti hakijan nimen ja julkaisi sen ja muut lehdessä. Julkinen asiakirja on julkinen, "julkisuuslain" 24§:ssä on lueteltu 32 poikkeusta eli "salassa pidettävät viranomaisen asiakirjat". Lain 5§ määrittää asiakirjan ja 4§ viranomaiset, joita laki koskee.
***
Olin tentissä täyden ajan, noin puolet oikein/väärin -kysymyksistä osasin ilman lähdemateriaalia. Lopuissa katsoin varmistuksen. Minulla oli liikaa materiaalia mukana, hakemiseen meni liikaa aikaa, aika loppui kesken. Esseet olivat suhteellisen helppoja, mutta kunnon vastauksen kirjoittamiseen vaaditaan aineiston hallintaa sekä nopeaa kirjoituskättä.

Ongelma oli siinä, että sain kuulla vasta kolme päivää ennen tenttiä, että lait ja kirjat saavat olla mukana, enkä käynyt mitään kurssia. Minusta tentti oli sangen hankala, ja aika loppui tosiaan kesken. Tai en ehtinyt tarkastaa. Pääsin kuitenkin läpi ensimmäisellä kerralla.

Ykkösosan tentti on muuttunut 12.12.12 oikein/väärin -kysymyksiksi, ja aikaa on kolme tuntia. Ykkösosa kattaa osiot: julkisoikeuden perusteet sekä yleis- ja kunnallishallinto. OPH:n sivuilla on tenttiaikataulu Helsingissä yleensä tenttejä on joka kuukausi, myös muut järjestävät tenttejä. Itse en käynyt Helsingissä tentissä

Ykkösosan hyväksytyn suorituksen jälkeen on kaksi vuotta aikaa suorittaa kakkososa. Kun Opetushallinnon tutkinnon A- ja B-osa on paketoitu, tulee OPH:sta 188 euron postiennakolla todistus. En käynyt kurssia, ja olin tenteissä perättäisinä kuukausina. Tenttitilaisuudet ovat maksullisia, jos menee kurssille OPH on tarjonnut kurssia 700 euroon eli kokonaiskustannukset ovat 700 kurssi + tentit 100 + todistus 188 = 988 euroa, lisäksi matkat, majoitukset ja materiaali.

Kursseja, niitä 700 euron on esim. OPH:ssa 2 -4.6.2015 (a-osa) ja 4-6.8.2015 (b-osa) sekä toinen kurssi 24.11 -26.11.2015 (a-osa) ja 12.1 - 14.1.2016 (b-osa), Hakaniemenranta 6:ssa Helsingissä.

Kakkososan eli B-osion kirjat ja tarinat olen laittanut tänne.

Mainostolpat ovat nykyajan urbaania arkkitehtuuria

Itäharjun Prisman parkkipaikan torni

Mainostolpat halkovat ilmaa Turussakin, tämä postaus ei ole mainos eikä sponsoroitu, mutta osoittaa että mainoskylteistä on tullut osa urbaania ympäristöä

Caribia yo-kylän kupeessa

Kupittaan CM, logoseinä ja liput liehuvat, 

Tai joskus on mainoksin paneloitu etuseinä ja liput, ei ole aina tornia, mainoksiin ja logoihin törmää joka paikassa. Jo lapset hahmottavat kaupassa ennen lukutaitoa, esimerkiksi Windowsin lipun, Applen omenan, äiti ja isä osaavat ostaa oikean tuotteen

Skanssin seinä, seinän takana parkkihallit, seinä säleikköä

Kuva Gigantin pihan suunnasta ykköstien takaa, Gigantti näyttää parkkihallista tältä. Talo on halli, joka ennen olisi voinut olla teollisuushalli

Gigantti ykköstien vieressä

Tämäkin on kaupunkiarkkitehtuurua, viimeinen kuva on Kuralan läheinen K-market. Talo betonista luultavasti elementeistä tehty

***

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta muuttui syksyllä 2013

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta muuttui syksyllä 2013 vain hieman uuden asetuksen "opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen koulutukseen" mukaan, ja luulin, että parempaan suuntaan, mutta muuttuikin huonompaan suuntaan, koska lukion haku ei muuttunut, ja koska erityisluokille ei voi enää hakea erikseen.

Asetusta sovellettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2013 

Parannusta entiseen minusta ovat
*10§ antaa keskiarvopisteitä aina kymppiin asti, aiemmin hyvitettiin keskiarvoa vain 8,5 asti, eli oli sama oliko hakijalla keskiarvo joko 8,5 tai 10. Maksimipisteet ovat entiset eli 16 pistettä

*Sama pätee painotettavissa arvosanoissa 11§ asteikko jatkuu 10,00:aan asti ennen vain keskiarvoon 8,5 hakupisteet nousivat. Maksimipisteet ovat entiset eli 8 pistettä.

*Työkokemuksesta hyvitetään vähemmän 0-3 pistettä. Ennen pisteitä sai 0-5 p.

*Ylioppilaat hakevat lukion päättötodistuksella lukiolaisille suunnattuja paikkoja, jos niitä on, mutta eivät  voi hakeutua peruskoulupohjaisiin ryhmiin 16 ja 17§. Myös IB-lukioille on omat arvosanat hakutilanteessa.

Minusta ennallaan
Joustava haku poistuu mutta korvautuu 4 luvun mukaisesti "Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvalla haulla", joita paikkoja voi täyttää enintään 30% eli saman verran kuin ennen joustavassa haussa. Eli mikä sitten muuttuu, ehkä se joustavan haun rumba kaikkine todistuksineen ja haastatteluineen.


Minusta parantamisen varaa olisi näissä
*Peruskoulun päättäneitä hyvitetään  uudessa mallissa saavat 6 pistettä, hyvä, MUTTA jos  ei ole tutkintoa saa 7§:n mukaan,  8 valintapistettä ja mahdollisesti 3 lisäpistettä työkokemuksesta, ...

*Mukautetut arvosanat minusta rinnastetaan "normaaleihin", sillä en näe kohtaa etteikö mukautetut olisi samanveroisia, jos näin on, niin  hojksattavien integrointi amiksessa jatkuu. Tästä piti luopua, mutta ei siis luovuttukaan.

*Myöskään en näe mitään ikärajaa nuorten koulutukseen, eli haku on avoin, paitsi jos on tutkinto tai opiskelupaikka..
Ne jäävät haun ulkopuolelle, joilla on jo toinen ammatillinen tutkinto, ellei ole erillistä hakua, katso postauksen loppuosa.
Valmistavalla tutkinnolla saa lisäpisteet, mutta onko ammattistartti, talouskoulu aina pisteitä lisäävä koulutus, vaikka startista olisi viisi vuotta aikaa.

Ensisijaisesta hakusijasta saa enää vain 2 pistettä, muista ei mitään.
***

Olisiko tiivistys tässä

Minusta mukautetut numerot ns. tähtiarvosanat ovat edelleen samalla viivalla kuin ns. normaalit arvosanat. Käytännössä kaikki ysiluokkalaiset pääsevät ammatilliseen koulutukseen ja myös kaikki joilla on mukautetut arvosanat ovat jossakin ammatillisen koulutuksen ryhmässä.

Keskiarvoa hyvitetään haussa aina kymppiin asti samoin kuin painotettavia aineita.

Asetuksen 7§:n mukaan hakijalla jolla ei ole koulutuspaikkaa annetaan 8 lisäpistettä. Annetaanko tämä myös ysiluokkalaisille ja vielä 8§:n mukaan 6 lisäpistettä siis 14 pistettä ysiluokkalaiselle, ja keskeyttäneelle 8 pistettä ja mahdollisesti enintään 3 pistettä työkokemuksesta eli yhteensä enintään 11 pistettä? Minusta ysiluokkalainen saa 14 pistettä eli annetaan?

Asetuksen 4:nnen luvun mukainen harkinnan varainen valinta on minusta joustavampi kuin joustava haku, ei tarvita ennakkoon todistusrumbaa, vasta käytäntö näyttää, toimiiko tämä.

Ammatillisille erityisluokille ei enää voi hakea keväällä 2014, sillä OKM:n kirje kieltää tämän. Erityisluokkia saa sen sijaan olla, tämä luokkien täyttö voi tapahtua harkinnan varaisen valinnan kautt.

19.11.2013
Katsoin asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa ja siinä lukee seuraavaa:

1 LUKU Yleiset säännökset 
1 § Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet

 Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:ssä säädetyn lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.Tätä asetusta noudatetaan siitä riippumatta, haetaanko koulutukseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmän kautta vai ei.

Tämä tarkoittaa minusta sitä, että kouluun voi olla muukin polku kuin yhteisvalinta.

2 § Soveltamisala

 Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille taikka edellä mainittuja koulutuksia vastaavat aiemmat opinnot suorittaneille.

 Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen perusteista otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään erityisopetuksena erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä tai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena taikka otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto.

Tämä minusta vesittää paljon, eli edelleen ammatilliseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijoita, joilla on pohjalla ammatillinen perustutkinto, eli mikä lopulta muuttui parempaan suuntaan aika näyttää, mutta välttämättä ei mikään.
Lukion haku ei muuttunut, tämä vain ohjaa kaikki erityisopiskelijat ammatilliseen koulutukseen ja karsii jo kerran aloittaneita ammatillisesta koulutuksesta. Lukio saa jatkaa ennallaan.

****
Asetus tulee muuttumaan luultavasti 2016, kun ammatillisen koulutuksen reformi astuu voimaan.

Google-hausta kirjojen osalla, ihmettelyä ja ihastelua

Näyttää Googlen nopeuden ja ennakoinnin, otettu printscreenillä, oikeudet luonnollisesti Googlen

Google-kirjahausta

Google on tehokas hakukone, johon voi kirjoittaa varsin vähän hakusanoja ja saa kuitenkin kunnon hakutuloksia. 

Mutta minkä tekstin google hakee ylimmäksi, ja miksi ? 

Ne hakutulokset, jotka ovat ylimpiä niitä klikataan yleensä aina, eli jos klikkausten määrä vaikuttaa sijoitukseen, niin nopeat syövät hitaat. Toisaalta olen huomannut, että google suosii tuoretta blogisivua, eli miten alkusijoitus määräytyy.

Tein kaksi koehakua (linkit eivät toimi, poistin toiminnan) kirjoista Kun kyyhkyset katosivat ja Hytti nro 6. Kumpaakaan en ole lukenut.

CASE A: Hakusanalla ”kun kyyhkyset katosivat”

1. Kun kyyhkyset katosivat - Sofi Oksanen

www.kyyhkyset.fi/Kun kyyhkyset katosivat.

Nämä lienevät "viralliset sivut" ...

2. Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat Kansallisteatteriin - MTV3.fi ...

www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri...kun-kyyhkyset-katosivat.../167283811. joulukuu 2012 – Maikkarin sivut ovat kakkosena.

3. Kun kyyhkyset katosivat | Kirjat | Like Kustannus

www.like.fi › Kotimainen kaunokirjallisuus

Nämä ovat myös ”virallisia sivuja”

4. Kun kyyhkyset katosivat – Wikipedia

fi.wikipedia.org/wiki/Kun_kyyhkyset_katosivat

Wikipedia on nelosena

5. Luettua: Kun kyyhkyset katosivat / Sofi Oksanen

luettuasaso.blogspot.com/.../kun-kyyhkyset-katosivat-sofi-oksanen.ht...

Tämä on ensimmäinen kirjablogi, onko tämä arvio paras bloggaus, tämä on kuitenkin ennen Hesarin arviota. Tuntuu olevan niin, että googl pitää myös toistosta, jos sanat Kun kyyhkyset katosivat - niin bloggaus nousee listalla.

6. Oksanen Sofi - Kun kyyhkyset katosivat - Like 2012 - HS.fi - Kirjat

www.hs.fi/kirjat/artikkeli/VIRALLISEN.../HS20120831SI1KU01

Tämä on hesarin arvio

7. Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat Kansallisteatteriin - Helsingin ...

www.hs.fi/a130562718755115. joulukuu 2012 –

Hesarin kesäteatterijuttu on seiska.

...

8. Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat Kansallisteatteriin - Aamulehti

www.aamulehti.fi/.../sofi+oksasen+kun+kyyhkyset+katosivat+...

Aamulehden teatteriarvio on kasi.

 ...

Summa summarum: Eli "kun kyyhkyset katosivat" haussa kirjablogi voitti päivälehtien arviot

CASE B: Finlandia voittaja 2011 oli Rosa Liksomin Hytti nro 6

Hakusanalla Hytti nro 6 järjestys on seuraava

1.Hytti nro 6 – Wikipedia

fi.wikipedia.org/wiki/Hytti_nro_6

Wikipedia voitti tämän.

2. Kirsin kirjanurkka: Rosa Liksom: Hytti nro 6

kirsinkirjanurkka.blogspot.com/2012/05/rosa-liksom-hytti-nro-6.html6. toukokuu 2012 – Kirjablogeista ykkönen on Kirsin kirjanurkka ennen päivälehtiä tai Rosa Liksomin omia sivuja.

3. Kirjanurkkaus: Rosa Liksom: Hytti nro 6

kirjanurkkaus.blogspot.com/2012/03/rosa-liksom-hytti-nro-6.html12. maaliskuu 2012 –

Kirjanurkkaus on kolmantena. Tämäkin on kirjablogi

4. Hytti nro 6 › Rosa Liksom

www.rosaliksom.com/kirjat/romaanit/hytti-nro-6/Hytti nro 6 –

Nämä ovat ”viralliset sivut”. Vasta nelosena

5. Rosa Liksom: Hytti nro 6 | Lukupiiri

blogit.ess.fi/lukupiiri/2012/01/04/rosa-liksom-hytti-nro-6/4. tammikuu 2012 –

Lukupiiritoiminta on päässyt vitoseksi

6. Hytti nro 6:n kirja-arvostelu: Lennä Juri Gagarin lennä! | Kulttuuri ...

www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/hytti-nro-6n-kirja...juri.../554651/1. joulukuu 2011

Kaleva voittaa päivälehtisarjan, sarjan kutonen

7. Rosa Liksom - Hytti nro 6 - WSOY 2011 - HS.fi - Kirjat

www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Kyllä...juna.../HS20110826SI1KU02bk926. elokuu 2011

Hesari on päivälehti sarjan kakkonen, sitten demari ennen seuraavia kirjablogeja.

Haulla "hytti nro 6 Rosa Liksom". Kirsin kirjanurkka on jo ykkönen. Tämä on mielenkiintoista, koska Kirsin kirjanurkan arvio on VASTA 6.5.2012 eli puoli vuotta Finlandia-palkinnon jälkeen. Siis google heittää myöhemmin tulleita listan alkupäähän, mutta millä kriteerillä.

Kun kyyhkyset katosivat tuli, esim. Ilselä arvioi kirjan 19.9 ja on vasta listan sivulla 3, ja Sanna/Luettua arvioi sen 1.11.2012 hänen arvionsa meni Ilselän eteen. Vastaavasti Kirsin kirjanurkan arvio Hytti nro6:sta on ohittanut kaikki aiemmat arviot.

Minua kiinnostaa, kertokaa, millä kriteerillä.

Molemmat hakujen kärkiblogit ovat yli 100 000 klikkauksen blogeja. Luettua on sivun counterin mukaan, ja Kirsin Kirjanurkka oman ilmoituksen mukaan. Eli oppiiko Google, että suosituista blogeista tulee arvioita, joita rankataan hakutilanteessa kärkeen? Olen Kirsin kirjanurkan lukija, se on korkeatasoinen kirjablogi.

Luettua blogi on tuntematon, mutta nomen est omen, eli nimen mukaisesti sitä todella luetaan.

Summa summarum:

1. Wikipedia pärjää molemmissa hauissa sangen hyvin. 

2. Suosituimmat kirjablogit ovat muuten kärjessä jopa ykkösenä. 

***

Bingillä ja yahoolla ykkönen on aivan toinen. Haulla "Kun kyyhkyset katosivat" ykkösinä on "virallisia sivuja", kirjablogeista ykkönen  on Lilyn juttu ja vasta kahdeksas.

www.lily.fi/juttu/kun-kyyhkyset-katosivat_ei_linkkiä__tässä

Yahoosta haulla "hytti nro 6 Rosa Liksom"  löytyi kustantajien ja hesarin juttuja, toisella sivulla tuli ensimmäinen kirjablogi eli

Järjellä ja tunteella: Rosa Liksom: Hytti nro 6. Tämä Järjellä ja tunteella on minusta kirjablogi.

***
Blogilistalla Luettua on sijalla 1644. Kirjallisuuslistan toisena on yleisblogi Kemppinen 336, (Kemppisen profiilissa mainitaan viikkokatseluiksi 21.000 viikossa ja bloggerissa se on ollut vuodesta 2005) Kirjailijan häiriökilinikka on sijalla 423, Sallan lukupäiväkirja on sijalla 768. Kirjallisuuskategorian alla on blogeja 1210 kpl. Kirsin kirjanurkka ei tässä kategoriassa pärjää siellä on fi- ja com-loppuiset toinen sijalla 6863 ja toinen sijalla 14803. Kirjablogeilla on kuitenkin monilla yli 100, 200 tai 300 tilaajaa jo itsessään, eli tulijoita blogilistan kautta ei ole. Toinen voi olla tilanne esimerkiksi jossakin muussa bloggausgenressä.

Olen ihmetellyt pitkään blogilistaa, suosituimpien blogien kuumuus on käsittämättömän korkeaa. Mungolifen jopa 336,3 astetta ja tilaajia on peräti 3927.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki hahmotelma vie vanhemmilta kasvatusmahdollisuuksia

” Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. ”.

Minulle heräsi tämän asian tiimoilla mieleen, että halutaanko todella kasvatusvastuu ja -oikeus siirtää kodeilta "yhteiskunnalle": 

Lakiesityksessä kaikki ”opiskelijahuolto” niputetaan yhteen lakiin, eli peruskoulu, lukio ja ammattikoulu, mutta tilanne kunnan oppivelvollisuusperuskoulussa on erilainen kun osakeyhtiöpohjaisessa ammatillisessa koulutuksessa ja oppilaiden ikähaarukka alkaa kuudesta vuodesta mutta ei pääty edes täysi-ikäisyyteen. Lakiehdotuksen 3§ ja 5§ määrittävät toimintaa suhteessa koteihin 

3§ Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa 
muiden yhteistyötahojen kanssa. 5 § edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä kodin kanssa. 

Kuten tiedämme voimassa olevan Lastensuojelulain 2§ määrittää suoraan, että ”Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi siten kuin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983) säädetään.
Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin.
Lastensuojelun on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia. Jäljempänä tässä laissa säädetyin edellytyksin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin lapsen hoidon ja huollon järjestämiseksi”

Ihmetyttää siksi ehdotuksen 17§ mustattu kohta. Minusta ehdotettu 17§ tuntuu juuri päinvastaiselta ja on viemässä kodeilta ns. kasvatusvastuuta ja kasvatusoikeutta. 


Ehdotettu 17 § Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa 
Opiskelijan yksilökohtainen opiskeluhuolto toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa.  Hänen omat toivomuksensa ja mielipiteensä on otettava huomioon häntä koskevissa  toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. 
Jos alaikäinen tai muutoin vajaavaltainen ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi kykene arvioimaan itsenäisesti asian merkitystä, alaikäistä tai muutoin vajaavaltaista opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tarvittaessa myös hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa, ellei sille ole tässä tai muussa laissa säädettyä estettä. 
Jos alaikäinen ei kykene arvioimaan itsenäisesti asian merkitystä ja huoltaja kieltää toimenpiteet, jotka opiskeluhuollon työntekijä arvioi välttämättömiksi lapsen terveyden tai kehityksen kannalta, on työntekijän tehtävä lastensuojeluilmoitus tai pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi siten kuin lastensuojelulaissa (417 / 2007) säädetään. 
Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa  ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää 
1) huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumista itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn; sekä 
2) antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. 


Eli vanhemmat voidaan sulkea kaikesta toiminnasta syrjään.

Ymmärrän, että opiskelija, joka on seitsemäntoistavuotias, ja joka ei asu kotona ei ehkä tarvitse tai halua vanhempia paikalle, mutta tarkoittaako tämä jo seitsenvuotiasta, joka ei halua vanhempiaan paikalle, että näin voitaisiin menetellä asia olisi oppilashuollon ja opiskelijan asia? 


Samoin ehdotettu 18§ evää minusta vanhemmilta oikeuksia 
18 § Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely 
Kun opiskeluhuollossa käsitellään yksittäistä opiskelijaa koskevaa asiaa (yksilökohtainen opiskeluhuolto), sen käsittelyyn voivat osallistua vain sellaiset henkilöt, joiden opetus- tai opiskeluhuollon tehtävien toteuttamiseen käsiteltävä asia välittömästi kuuluu. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi* lisäksi osallistua muita tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. ...

*Minusta oikeasti pitäisi miettiä kenellä on kasvatusvastuu, ja olen ehkä konservatiivi, mutta minusta aina kasvatusvastuu on etupäässä kodilla. Lähtökohta lienee lakiesityksessä, että lapsen asiat eivät kuulu kodille. Jos ei kodin kanssa yhteistyö pelaa voidaan vielä tehdä lastensuojeluilmoitus, kannattaisiko ensin kuitenkin informoida vanhempia, osallistaa huoltajia. Lastensuojelulaki ja muut asiaan liittyvät lait määrittävät kyllä lastensuojeluilmoitusproseduurit, joiden perusteella esimerkiksi huostaanotto voi tapahtua (niitä ei ole mitenkään liian vähän Suomessa, jos lehtijutut pitävät kutinsa).  Huostaanotetullakin lapsella on joku laillinen edunvalvoja. 

Ehdotuksen 22§ puhuu koulusta toiseen siirrettävistä ”salassa pidettävistä tiedoista”. Minusta pykälä pitäisi minusta muotoilla niin, että ” salassa pidettävätkin tiedot, jotka ovat välttämättömiä koulutuksen järjestämisen tai opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta” pitää antaa siirron yhteydessä myös automaattisesti joko 15-vuotiaalle opiskelijalle tai hänen huoltajalleen ja alle viisitoistavuotiaan huoltajalle tai lailliselle edustajalle, opiskelijan olisi saatava nähdä poikkeuksetta myös itseään koskevat kirjaukset ilman eri pyyntöä. Perustelu, hän ei tiedä kirjauksia olevankaan, näin väitän.

Minusta systeemin avoimuuden kannalta pitää olla tilanne, että opiskelija/huoltaja tietää mitä tietoja on siirretty ja onko tietoja siirretty. Tietosuojavaltuutetun toimiston sanoin ” Tarkastusoikeus: Jokaisella on oikeus tarkastaa itseään koskevat henkilötiedot. Henkilötietolain mukaan jokaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada tietää, mitä häntä koskevia henkilötietoja henkilörekisteriin on talletettu tai, ettei rekisterissä ole häntä koskevia tietoja. Rekisterinpitäjän on samalla ilmoitettava rekisteröidylle rekisterin säännönmukaiset tietolähteet sekä mihin henkilörekisterin tietoja käytetään ja säännönmukaisesti luovutetaan”. 

Tässä tilanteessa minusta luovutuksesta pitäisi informoida automaattisesti. 

22 § Oikeus poiketa salassapitovelvoitteista 
Sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta 21 §:ssä taikka erikseen säädetään, on opiskelijan yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja  luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot,  jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
... Tämä on minusta turha, koska ao. koululait jo kertovat tämän.
pykälä jatkuu ...
Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, on aikaisemman koulutuksen järjestäjän pyydettävä opiskelijan taikka, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen  edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekistereistä sellaiset salassa pidettävätkin tiedot, jotka ovat välttämättömiä koulutuksen tai opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta.

Vähän sekavia ajatuksia minulla, mutta olen sangen ymmälläni. Halutaanko kasvatusoikeus siirtää oppilashuollolle?
***
Lastensuojelulain 25§ kertoo jo, että esimerkiksi koulussa töissä oleva joutuu toimimaan seuraavalla tavalla
25§ Ilmoitusvelvollisuus ...
2) opetustoimen;
8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjän;
12) koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön
palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Eli ensin koulussa vanhemmat voidaan minusta jättää paitsi tietoa, ja sitten vielä tehdä "lastensuojeluilmoitus".

--
A-Talkissakin puhuttiin koulun ja vanhempien välisistä suhteista. Joissain kouluissa on nollatoleranssi lintsaamisen suhteen, kuin pitää ollakin.

Minusta koulun ja viranomaisen pitää noudattaa lakia, Perustuslain 2§:n mukaan  "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." eli laillisella linjalla kuin ollaan niin oikealla tiellä ollaan. Pitää muistaa, että Perustuslain 21§ kertoo, että  "Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla".

Eli siis vanhemmilla ja opiskelijoilla on myös lailliset oikeutensa, joita voivat käyttää.
Koulun menettelytavat ovat osin sovittavissa esim. järjestyssäännöt ja puuttumisen menettelytavat. Minusta dialogi opettajien ja oppilaiden, oppilaiden ja vanhempien ja koulun ja kodin kanssa sovittelisi monta ristiriitaa jo etukäteen. 

Fysiikan kertauskirja ja vastauskirja

Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Janna Leskinen: Fysiikka, kertauskirja


Heikki Lehto, Raimo Havukainen, Janna Leskinen ja Antti Havukainen: Fysiikka, kertauskirjan tehtävien ratkaisut   

Molemmat teokset ovat kotonamme muistona nuoremman polven lukio-opinnoista, joihin kuului luultavasti 8-10 kurssia fysiikkaa.

Olen itse lukenut lukiossa pitkän fysiikan, ja suorittanut fysiikkaa "fysiikka" -nimellä noin 15 opintoviikkoa korkeakoulussa, mutta myös termodynamiikkaa, dynamiikkaa, statiikkaa, lujuusoppia, sähkötekniikkaa, sähkötekniikan työt, säätötekniikkaa, automaatiotekniikkaa, materiaalitiedettä... noin 85 ov, joten olen jotenkin kärryillä vieläkin lukion fysiikan tasosta ja opinnoista.

Pidän fysiikkaa kemian ohella vaativana ja hyödyllisenä aineena, jota lukiossa kannattaa lukea, jos suuntautuu lääketieteelliseen, matemaattis-luonnontieteelliseen, tai teknisille aloille.

Lukion kursseista olen sitä mieltä, että ylioppilas- ja koetehtävät ovat vaikeampia, kuin kurssikirjoissa suoraan opetetaan, joten opiskelijan pitää olla kiinnostunut ja perehtynyt aiheeseen laajasti.

Luin itse pikkupoikana Tekniikan maailmaa, ja alan kirjoja, ja myös tähtitiedettä. Yllä olevat kirjat ovat minusta loistavia teoksia, ja auttavat fysiikan opiskelussa, jos suoritat kaikki fysiikan lukiokurssit kannattaa kirjat ostaa tai lainata kirjastosta, niistä on oikeasti hyötyä.

Violetissa kirjassa on paljon menneitä yo-tehtäviä, ja sinisessä kirjassa niiden ratkaisuja koottuna kursseittain.  

Kemiaa ja fysiikkaa on pakollisena opintoina 1 ov tai 1 kurssi sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa.

Lukiossa sekä fysiikan että kemian ykköskurssit kattavat perusteet ja kattavasti koko kentän ja ovat minusta sangen hankalia kursseja, minusta loput kurssit keskittyvät johonkin asiaan esim. mekaniikka, lämpöoppi, sähköoppi, orgaaninen kemia ... ovat rajatumpia ja helpompia opiskella ei välttämättä helppoja, mutta rajatumpia ja helpommin hahmotettavissa.

Kannustan sekä fysiikan, kemian että laajan matematiikan opintoihin, laajan matematiikan opinnoista on hyötyä myös kauppakorkeakoulussa ja taloustieteen opinnoissa, eikä siitä ole todettu olevan haittaa kenellekään.