Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteishaku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste yhteishaku. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. tammikuuta 2013

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta muuttui syksyllä 2013



Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinta muuttui syksyllä 2013 vain hieman uuden asetuksen "opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen koulutukseen" mukaan, ja luulin, että parempaan suuntaan, mutta muuttuikin huonompaan suuntaan, koska lukion haku ei muuttunut, ja koska erityisluokille ei voi enää hakea erikseen.

Asetusta sovellettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2013 

Parannusta entiseen minusta ovat
*10§ antaa keskiarvopisteitä aina kymppiin asti, aiemmin hyvitettiin keskiarvoa vain 8,5 asti, eli oli sama oliko hakijalla keskiarvo joko 8,5 tai 10. Maksimipisteet ovat entiset eli 16 pistettä

*Sama pätee painotettavissa arvosanoissa 11§ asteikko jatkuu 10,00:aan asti ennen vain keskiarvoon 8,5 hakupisteet nousivat. Maksimipisteet ovat entiset eli 8 pistettä.

*Työkokemuksesta hyvitetään vähemmän 0-3 pistettä. Ennen pisteitä sai 0-5 p.

*Ylioppilaat hakevat lukion päättötodistuksella lukiolaisille suunnattuja paikkoja, jos niitä on, mutta eivät  voi hakeutua peruskoulupohjaisiin ryhmiin 16 ja 17§. Myös IB-lukioille on omat arvosanat hakutilanteessa.

Minusta ennallaan
Joustava haku poistuu mutta korvautuu 4 luvun mukaisesti "Koulutuksen järjestäjän harkintaan perustuvalla haulla", joita paikkoja voi täyttää enintään 30% eli saman verran kuin ennen joustavassa haussa. Eli mikä sitten muuttuu, ehkä se joustavan haun rumba kaikkine todistuksineen ja haastatteluineen.


Minusta parantamisen varaa olisi näissä
*Peruskoulun päättäneitä hyvitetään  uudessa mallissa saavat 6 pistettä, hyvä, MUTTA jos  ei ole tutkintoa saa 7§:n mukaan,  8 valintapistettä ja mahdollisesti 3 lisäpistettä työkokemuksesta, ...

*Mukautetut arvosanat minusta rinnastetaan "normaaleihin", sillä en näe kohtaa etteikö mukautetut olisi samanveroisia, jos näin on, niin  hojksattavien integrointi amiksessa jatkuu. Tästä piti luopua, mutta ei siis luovuttukaan.

*Myöskään en näe mitään ikärajaa nuorten koulutukseen, eli haku on avoin, paitsi jos on tutkinto tai opiskelupaikka..
Ne jäävät haun ulkopuolelle, joilla on jo toinen ammatillinen tutkinto, ellei ole erillistä hakua, katso postauksen loppuosa.
Valmistavalla tutkinnolla saa lisäpisteet, mutta onko ammattistartti, talouskoulu aina pisteitä lisäävä koulutus, vaikka startista olisi viisi vuotta aikaa.

Ensisijaisesta hakusijasta saa enää vain 2 pistettä, muista ei mitään.
***

Olisiko tiivistys tässä


Minusta mukautetut numerot ns. tähtiarvosanat ovat edelleen samalla viivalla kuin ns. normaalit arvosanat. Käytännössä kaikki ysiluokkalaiset pääsevät ammatilliseen koulutukseen ja myös kaikki joilla on mukautetut arvosanat ovat jossakin ammatillisen koulutuksen ryhmässä.

Keskiarvoa hyvitetään haussa aina kymppiin asti samoin kuin painotettavia aineita.

Asetuksen 7§:n mukaan hakijalla jolla ei ole koulutuspaikkaa annetaan 8 lisäpistettä. Annetaanko tämä myös ysiluokkalaisille ja vielä 8§:n mukaan 6 lisäpistettä siis 14 pistettä ysiluokkalaiselle, ja keskeyttäneelle 8 pistettä ja mahdollisesti enintään 3 pistettä työkokemuksesta eli yhteensä enintään 11 pistettä? Minusta ysiluokkalainen saa 14 pistettä eli annetaan?

Asetuksen 4:nnen luvun mukainen harkinnan varainen valinta on minusta joustavampi kuin joustava haku, ei tarvita ennakkoon todistusrumbaa, vasta käytäntö näyttää, toimiiko tämä.

Ammatillisille erityisluokille ei enää voi hakea keväällä 2014, sillä OKM:n kirje kieltää tämän. Erityisluokkia saa sen sijaan olla, tämä luokkien täyttö voi tapahtua harkinnan varaisen valinnan kautt.

19.11.2013
Katsoin asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa ja siinä lukee seuraavaa:

1 LUKU Yleiset säännökset 
1 § Opiskelijaksi ottamisen yleiset perusteet
 Opiskelijaksi ottamisen perusteista on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 27 §:ssä säädetyn lisäksi voimassa, mitä tässä asetuksessa säädetään.Tätä asetusta noudatetaan siitä riippumatta, haetaanko koulutukseen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakujärjestelmän kautta vai ei.
Tämä tarkoittaa minusta sitä, että kouluun voi olla muukin polku kuin yhteisvalinta.

2 § Soveltamisala
 Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka on tarkoitettu perusopetuksen tai lukion oppimäärän suorittaneille taikka edellä mainittuja koulutuksia vastaavat aiemmat opinnot suorittaneille.
 Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisen perusteista otettaessa opiskelijoita ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, joka järjestetään erityisopetuksena erityisen koulutustehtävän perusteella, vieraskielisenä tai näyttötutkintoon valmistavana koulutuksena taikka otettaessa opiskelijoita, joilla on jo ammatillinen perustutkinto, muu perusopetuksen jälkeen suoritettu ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto.
Tämä minusta vesittää paljon, eli edelleen ammatilliseen koulutukseen voidaan ottaa opiskelijoita, joilla on pohjalla ammatillinen perustutkinto, eli mikä lopulta muuttui parempaan suuntaan aika näyttää, mutta välttämättä ei mikään.
Lukion haku ei muuttunut, tämä vain ohjaa kaikki erityisopiskelijat ammatilliseen koulutukseen ja karsii jo kerran aloittaneita ammatillisesta koulutuksesta. Lukio saa jatkaa ennallaan.

****
Asetus tulee muuttumaan luultavasti 2016, kun ammatillisen koulutuksen reformi astuu voimaan.

perjantai 9. marraskuuta 2012

Keskeytyksiä ja joustavia hakuja

Selailin netistä toisen asteen hakutilastoja, eli montako hakijaa on päässyt lukioon tai ammattikouluun. Tilastoista tein sen johtopäätäksen, että paikat riittäisivät kaikille ysiluokkalaiselle, jos heidät otettaisiin ensisijaisesti koulutukseen.

Aloituspaikkoja oli tulkintani mukaan 86 561 kappaletta vuonna 2011, joka on paljon siinä suhteessa, kun 1990-luvun puolivälissä syntyneitä on ollut vuosittain vain hieman yli 60 000, ja 15-19 vuotiaitakin on tilastokeskuksen mukaan 327 766, eli keskimäärin 65533 henkeä ikäluokassa.

Yleissivistävään koulutukseen valittiin 39415 henkilöä eli lukiossa aloitti miltei 40 000 uutta lukiolaista. Ylioppilastutkinnon suoritti 28794 ja yritti 30782. Jos aloituspaikat ovat pysyneet ennallaan voidaan päätellä, että lukiossakin siis tapahtuu poistumaa, kuten ammattikoulussakin, eli keskeytyksiä valitettavasti on. Tämän voi päätellä isoksi luvuksi, sillä ylioppilaista on monta sellaista, joka on tullut yo-kirjoittamaan joko ammattikoulusta tai aikuislukiosta.

Jos monen toisen asteen tutkinnon suorittaminen vähenisi, olisi paikkoja kaikille 15-vuotiaille, eli nuorison koulutustakuu toteutuisi, vaikka etusijaa heille ei annettaisikaan.

Ilmeisesti ammatillisen koulutuksen rahoitus on pitkälti toista miljardia, osa rahasta tulee valtiolta, osa kunnilta, koulutuksen järjestäjä saa valtionosuusrahan laskentapäivän opiskelijoista. Lukiokustannukset lienevät siinä 670 miljoonaa euroa.

Joustava hakua käytettiin 34 368 kertaa, joista miltei kaikki eli  33601 ammatilliselle puolelle ja näistä 11259 kpl joustavasti ensisijaiseen hakukohteeseen 2882 kpl on  hyväksytty eli noin 8%. Ottaen huomioon, että yhteisvalinnassa voi ottaa vain yhden opiskelupaikan on luku minusta sangen suuri, esittäisin, että lukua 2882 verrattaisiin esimerkiksi lukuun 11 259, jolloin prosentti on huomattavasti suurempi.

Joustava haku vähennee jo 2013 ja minusta se on oikein, sillä paikkoja on riittävästi. Lisäksi tämä asettaa minusta hakijat joskus eri arvoiseen asemaan. Mutta todistuksenvertailu vaikeudet ja eräät terveydelliset asiat ovat minusta perusteina hyväksyttäviä. Jonkun terveys voi olla sellainen, että vain esim. lukio tai merkonomi-koulutus on sopiva, on minusta oikein, että tämä hakija otetaan koulutukseen ensimmäisenä, mikä on joustavan haun idea. Se, että joku turvaa joustavasti muiden ohi työllisyyden, on mutkallisempi, eikö kaikki ole hakemassa opiskelupaikkaa, joka turvaa työllisyyttä ja mahdollistaa korkeakouluhaun.

Yleensä jonon ohi tulemista arvostellaan, ja siihen pitää minusta olla todella eksaktisti määriteyt avoimet julkiset perusteet, lisäksi pitäisi minusta julkisesti ilmoittaa montako joustavasti valittua on ollut, ja peruste (ei tietenkään nimiä, eikä ryhmä kerrallaan, vaan koulun tasolla tiedot).

Monesti aiemmin mukana ollut "oppimisvaikeudet" ei ole minusta useinkaan peruste joustavalle haulle, jos opiskelijalla on ollut mukautettu arvosana, eli peruskoulun arvioinnissa on jo otettu oppimisvaikeus huomioon. Toisaalta jos diagnostisoituja oppimisvaikeuksia on, ja arvosanat ovat ns. normaalit on selvää, että suoriutuminen on heikompaa. Kuitenkin nousee kysymys, onko silloinkaan opiskelija oikeutettu valitsemaan opiskelupaikkaa muiden ohi. Parempi ja eräs tapa minusta olisi ottaa normaalilla haulla paikat täyteen, ja joustavalla haulla ylipaikoille. Sekä lukiossa että ammattikoulussa tapahtuu paljon keskeytyksiä eli näin toimien kaikki saisivat opiskelupaikan ja mitä tärkeintä sen mahdollisuuden opiskella.

Keväällä 2013 on vielä voimassa
Asiasta voimassa ainakin asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta, jossa lukee
"Hakija voi hakea ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 §:n 1 momentissa ja lukiolain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun joustavan haun perusteella kaikkiin hakutoiveisiinsa. Hakija toimittaa joustavan haun liitteet suoraan koulutuksen järjestäjälle."

Asetuksessa opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa, 18 §:ssä lukee, että

"Koulutuksen järjestäjä voi opiskelijan henkilöön liittyvän erityisen syyn perusteella ottaa enintään 30 % kuhunkin valintayksikköön otettavista opiskelijoista valintapistemäärästä riippumatta. Tällaisia opiskelijan henkilöön liittyviä erityisiä syitä voivat olla esimerkiksi terveydelliset syyt, oppimisvaikeudet, ammatillisen peruskoulutuksen puuttuminen, koulutodistusten vertailuvaikeudet, harrastustoimintaan liittyvät syyt, urheilijan ammatillisen koulutuksen järjestäminen, sosiaaliset syyt ja työllistymisen turvaamiseen liittyvät syyt.
Hakijan koulutustarve ja mahdollisuudet selvitä opinnoista tulee ottaa huomioon kun valintapistejärjestyksestä poiketaan".

Keväällä 2014 on voimassa uusi asetus täällä.

siinä neljäs luku puhuu harkintaan perustuvasta valinnasta, eli edelleen 30% paikoista voidaan täyttää oppimisvaikeuksien, todistuksen puuttumisen ja vertailuvaikeuksien ja sosiaalisten syiden vuoksi, eli mikä muuttuu, minusta ainakin se, että todistusten toimittaminen muuttuu.