Kansanedustaja Pauli Kiuru on Kokoomuksen verkkosivujen mukaan esittänyt, että opettaja ammattinimikkeenä olisi suojattu. Edelleen Kiuru toteaa, että "Lapsilla, opiskelijoilla sekä lasten vanhemmilla on oikeus tietää ja tarvittaessa tarkistaa, onko opettaja kelpoisuusehdot täyttävä pätevä opettaja".
Tämä toteutuu jo nyt, vanhemmat ja opiskelijat saavat tiedon jo nyt julkisuuslain nojalla
Kiurun ehdotuksesta on Kalevan sivulla täällä.
Kai-Ari Lundell blogissaan Pro Peruskoulu on kirjoittanut asiasta otsikolla Opettajat rekisteriin 6 täällä. Blogin kommenteista kaksi on omiani, mutta ajattelin ne nostaa omaankin blogiin, tärkeä asia.
Yhtä mieltä olemme siitä, että "Epäpätevä 'opettaja' ei saisi käyttää nimikettä opettaja".
Seuraavasta olen samaa mieltä, sillä jo nykyinen julkisuuslaki takaa tämän
"Kiurun mielestä lapsilla, opiskelijoilla ja lasten vanhemmilla täytyy olla oikeus tietää ja tarvittaessa tarkistaa, täyttääkö opettaja kelpoisuusehdot"
Tämä minusta jo toteutuu, eli ei tarvita Kiurun esittämää rekisteriä:
Kelpoisuusasetus ja esimerkiksi sen 23§ asettaa koulutuksen järjestäjän hakemaan kelpoista opettajaa. Asetus on varsin tiukka.
Katsoin OKM:n raporteista niin epäpäteviä on enemmän ruotsinkielisissä kuin suomenkielisissä kouluissa. Erityisopettajina toimii myös epäpäteviä. Pitää muistaa, että heillä voi olla opettajan koulutus. Minusta ruotsinkielisessä koulussa pitää olla ruotsinkielinen opettaja. Opettajan saaminen on myös palkkauskysymys ja työolosuhdekysymys. Erityisopettajan työ on varsin rankkaa.
Kelpoisuusasetus on varsin tiukka.
Yläkoulussa, lukiossa opettajalla pitää olla ensinnäkin vaadittava tutkinto, opettajan koulutus, arvosanat opetettavissa aineissa .
Ammatillisessa koulutuksessa yhteisten aineiden opettajan kelpoisuus on kuten lukiossa ja peruskoulussa (suunnilleen), ja ammatillisen opettajan pätevyyden saamiseksi pitää olla soveltuva tutkinto, ja alan työkokemusta vähintään kolme vuotta sekä opettajan pedagogiset opinnot.
Katsoin OKM:n raporteista niin epäpäteviä on enemmän ruotsinkielisissä kuin suomenkielisissä kouluissa. Erityisopettajina toimii myös epäpäteviä. Pitää muistaa, että heillä voi olla opettajan koulutus. Minusta ruotsinkielisessä koulussa pitää olla ruotsinkielinen opettaja. Opettajan saaminen on myös palkkauskysymys ja työolosuhdekysymys. Erityisopettajan työ on varsin rankkaa.
Kelpoisuusasetus on varsin tiukka.
Yläkoulussa, lukiossa opettajalla pitää olla ensinnäkin vaadittava tutkinto, opettajan koulutus, arvosanat opetettavissa aineissa .
Ammatillisessa koulutuksessa yhteisten aineiden opettajan kelpoisuus on kuten lukiossa ja peruskoulussa (suunnilleen), ja ammatillisen opettajan pätevyyden saamiseksi pitää olla soveltuva tutkinto, ja alan työkokemusta vähintään kolme vuotta sekä opettajan pedagogiset opinnot.
Luokanopettajan pätevyys määritellään asetuksen 4§:ssa: "kasvatustieteen maisterin tutkinnon, vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot"
Kouluissa voi olla pätevä opettaja opettamassa ainetta, johon hänellä ei ole pätevyyttä, esim tietotekniikassa. Tuskin monellakaan tietotekniikan opettajalla on tietojenkäsittelystä maisterin tutkintoa ja riittävää arvosanaa ja auskultointi suoritettuna.
Yllä oleva tarkoittaa sitä, että johonkin pätevä opettaja ei ole pätevä kuin kapeaan sektoriin, joten opettajarekisteri voi antaa väärän kuvan, eikä sitä pidä perustaa, sillä tiedon saa jo nyt vain kysymällä. Myös tutkintotodistukset ja koulutodistukset ovat julkisia, myös oppilaiden. Ne saa koulusta yksinkertaisesti vain pyytämällä kuka tahansa. Pyyntöä ei tarvitse perustella.
Olisiko rekisteri avoin, kuten julkiset verotiedot? Olisiko se internetissä? Talletetaanko siihen myös opettajan sosiaaliturvatunnus? Samannimisiä opettajia on olemassa.
Lisäksi lasten kanssa työskentelevältä vaaditaan rikosrekisteriote. Tätä tietoa ei voi rekisteröidä, sillä opettaja näyttää pyytämäänsä rikosrekisterin otetta työnantajalle.
Monet epäpätevät opettajat ovat pätevöitymässä. Epäpätevän opettajan virkasuhde loppuu määräajan jälkeen. Työnantajan pitää siis hakea pätevää opettajaa tämän jälkeen. Opettaja on virkasuhteessa. Määräaikaisen virkasuhteen saa katkaista toisin kuin määräaikaisen työsuhteen. Edelleen kannattaa käyttää koeaikaa, jolloin voi lain määräämissä rajoissa voidaan purkaa virkasuhde, jos ongelmia epäpätevän opettajan kanssa on.
Isoissa kaupungeissa saa varmasti päteviä opettajia tavanomaisiin oppiaineisiin. Kun ei ketjuta opettajan virkasuhteita vaan vakinaistaa heti tai mahdollisimman pian tai hakee suoraan virkaan ei epäpäteviä pitäisi olla. Lyhyisiin sijaisuuksiin tuskin tullaan saamaan aina kelpoisia opettajia. Pitäisikö tällöin oppitunnit peruuttaa? Isompi ongelma on minusta koulussa kaikenlaiset koulukuvaukset ja muut tilaisuudet sekä tilanteet, jossa oppilaat, joutuvat kantamaan pöytiä portaissa ja jotka kaikki vievät aikaa oppitunneilta kuin satunnaisen sijaisen pitämä yksittäinen tunti.
Syrjäseuduilla on varmasti ongelmia, sillä esimerkiksi lukion opiskelijamäärä voi olla niin pieni, että on hankala palkata monia opettajia, eivätkä kurssitarjotin ja etäkurssit sovi valintojen kanssa yhteen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, että jotakin ainetta voi opettaa juuri siihen epäpätevä opettaja, mutta joka tapauksessa pätevä opettaja. Eli tietotekniikkaa voi opettaa matematiikan opettaja tai filosofiaa voi opettaa yhteiskuntaopin opettaja.
Moniko kielikylpyopettaja on oikeasti pätevä antamaan englannin tai ruotsinkielellä opetusta? Ajetaanko tällä kielikylpyjen lopettamista? Tätä kyllä lämpimästi kannatan. Vähät resurssit pitää ohjata suomenkielellä opettamiseen suomenkielisissä kouluissa ja vain ruotsinkielellä opetettakoon ruotsinkielisissä kouluissa.
Lisäksi lasten kanssa työskentelevältä vaaditaan rikosrekisteriote. Tätä tietoa ei voi rekisteröidä, sillä opettaja näyttää pyytämäänsä rikosrekisterin otetta työnantajalle.
Monet epäpätevät opettajat ovat pätevöitymässä. Epäpätevän opettajan virkasuhde loppuu määräajan jälkeen. Työnantajan pitää siis hakea pätevää opettajaa tämän jälkeen. Opettaja on virkasuhteessa. Määräaikaisen virkasuhteen saa katkaista toisin kuin määräaikaisen työsuhteen. Edelleen kannattaa käyttää koeaikaa, jolloin voi lain määräämissä rajoissa voidaan purkaa virkasuhde, jos ongelmia epäpätevän opettajan kanssa on.
Isoissa kaupungeissa saa varmasti päteviä opettajia tavanomaisiin oppiaineisiin. Kun ei ketjuta opettajan virkasuhteita vaan vakinaistaa heti tai mahdollisimman pian tai hakee suoraan virkaan ei epäpäteviä pitäisi olla. Lyhyisiin sijaisuuksiin tuskin tullaan saamaan aina kelpoisia opettajia. Pitäisikö tällöin oppitunnit peruuttaa? Isompi ongelma on minusta koulussa kaikenlaiset koulukuvaukset ja muut tilaisuudet sekä tilanteet, jossa oppilaat, joutuvat kantamaan pöytiä portaissa ja jotka kaikki vievät aikaa oppitunneilta kuin satunnaisen sijaisen pitämä yksittäinen tunti.
Syrjäseuduilla on varmasti ongelmia, sillä esimerkiksi lukion opiskelijamäärä voi olla niin pieni, että on hankala palkata monia opettajia, eivätkä kurssitarjotin ja etäkurssit sovi valintojen kanssa yhteen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, että jotakin ainetta voi opettaa juuri siihen epäpätevä opettaja, mutta joka tapauksessa pätevä opettaja. Eli tietotekniikkaa voi opettaa matematiikan opettaja tai filosofiaa voi opettaa yhteiskuntaopin opettaja.
Moniko kielikylpyopettaja on oikeasti pätevä antamaan englannin tai ruotsinkielellä opetusta? Ajetaanko tällä kielikylpyjen lopettamista? Tätä kyllä lämpimästi kannatan. Vähät resurssit pitää ohjata suomenkielellä opettamiseen suomenkielisissä kouluissa ja vain ruotsinkielellä opetettakoon ruotsinkielisissä kouluissa.
Tiivistelmä
1. Opettaja -nimike on suojattava, eli pitää olla suoritettu opettajakoulutus, jos kutsuu itseään opettajaksi. Tästä olen samaa mieltä. Mutta eihän nytkään ole voinut näin tehdä.
2. Rekisteri on minusta siis tarpeeton, koska tieto on saatavilla jo nyt. Julkisen viranomaisen asiakirjat ovat julkisia sen takaa julkisuuslaki ja perustuslain perusoikeus 12§ ja lause "Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta". Eli opettajan määräyskirja on kelpoisuuden osalta julkista tietoa, eli vanhemmat ja opiskelijat saavat tämän tiedon kysymällä jo nyt. Ongelmaksi voi muodostua yksityiskoulut, julkisuuslaki ei päde niihin sekä kielikylvyt.
Myös opettajan tulot ovat julkisia, tiedon saa kunnalta kysymällä, eli mitä tällä rekisterillä haetaan, lisää valtion menoja vai? Henkilötietorekisteristä on omat lakinsa ja byrokratiansa, homma kaatuu sen kalleuteen.
Rekisterin tekee tehottomaksi myös samannimiset opettajat esimerkiksi Matti Virtanen. Onko myös opettajan sosiaaliturvatunnus yleisesti kaikille annettava tieto? Entä jos opettaja Liisa Laaksonen menee naimisiin, kuka pitää rekisteriä yllä, kun nimi vaihtuu. Onko tässä taas joku uusi virasto suunnitteilla, ja lisää julkisia menoja?
Muistutuksena Kokoomuksen muiden puolueiden suuntaan valtionvelkaa on pian 100 miljardia euroa, eli yli 590 miljardia mummon markkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)