Laskimien kehitys elektronisesta nelilaskimesta symbolilaskimeen

Nelilaskin tuli kouluihin 1970-luvulla. Syksyllä 1973 aloitin oppikoulun, ja alaluokilla laskimme paperilla tai laskutikulla. Kuvan mukainen "nelilaskin" on niiltä vuosilta ehkä 1976 jolloin ensimmäisillä opiskelijoilla oli nelilaskin, siinä ei ollut edes siniä, cosiinia eikä tangenttia, ei neliöjuurta eikä potenssia

Kymmenen potenssi puuttui, eli kirjain E tai Error yleensä kertoi, että luku oli liian iso tai pieni, joskin itseisarvoltaan pieni luku oli yleensä vain nolla

Tässä yllä olevan nelilaskimen laatikko, laskin on miltei käyttämätön, mutta laskee ja on siis 1970-luvulta aito ja oikea. Siihen tarvitaan kaksi AA-patteria.

Pian tulivat laskimet, joissa oli potenssit, trigonometriset funktiot sekä juuret, näitä kuten Maolin taulukkoa sai käyttää yo-kirjoituksissa (kirjoitin vuonna 1981).

Allaolevan laskimen ostin vuonna 1983, hinta oli korkea 320 markkaa. Sitä ei olisi saanut käyttää esim. koulun kokeissa, siinä on nimittäin mahdollisuus kutsua lasku takaisin PB -näppäimestä ja muotoilla sitä uudestaan. Viimeinen laskutoimitus jää myös aina muistiin ja on käytössä, kun laskin avataan uudestaan.

Laskimeen voi syöttää yhden "lausekkeen" f()= näppäimen avulla AER-moodissa. Lisäksi siinä on STAT-moodi, ja siihen voi syöttää kaksiuloitteisen aineiston 50 havaintoa, ja laskea myös pns-suoraa, korrelaatiokerrointa. Trigonometriset funktiot ovat, neperin luku e ja sen potenssit, napakoordinaatit, hyperboliset funktiot. Tämä laskin oli silloista aatelia. Minulla oli tuona aikana myös iso Texas Instrument, joka oli myös todella hyvä laskin.

Tämä laskin on minulla vieläkin käytössä. Siihen menevät nappiparistot. Tämä todistaa, että laskin on kestokulutushyödyke. Laskimessa oli oikea tai käänteinen syöttötapa. Ensimmäisissä laskimissa oli tapana syöttää ensin kulma ja painaa sin eli 30 SIN = 0,5, tässä laskimessa syöttöjärjestys oli toinen SIN 30 = 0,5, LN 10 = 2,302585093

1990-luvulla tulivat graafiset laskimet. Ostin allaolevan laskimen työkäyttöön (opiskelijoilla oli vastaavia) hinta oli luultavasti 500 markkaa, mutta saattoi olla enemmänkin.

Laatikko on näyttävä. Laskin toimii normaalina laskimena, mutta siinä on myös graafisia ominaisuuksia, eli voi piirrellä käyriä. Funktiot jäävät laskimeen, vaikka virran sammuttaa.

Graafinen laskin

2010-luvulla on astuttu jokapojan laskimissa uusi askel, varsinkin kun YTL minusta heppoisin perustein hyväksyi alla olevan laskimen tapaisen symbolilaskimen käytettäväksi yo-kirjoituksissa. Heppoisin perustein tarkoittaa sitä, että koska kirjoitukset gaussitetaan mitä järkeä on luopua perusosaamisen kontrolloinnista, joskin ihmettelin kovasti kevään 2013 kirjoituksia jo tehtävien osalta. Tehtävät olivat varsin helppoja, yhdessä piti laskea vain kahden vektorin erotus ja erotusvektorin itseisarvo, lasku oli jopa helpompi kuin lävistäjä-ongelma, joka on laskettu täällä. Myös todennäköisyyslaskennan tehtävä oli perusbinomijakauman sovellus.

Symbolilaskin

Laskin laskee, mitä vain yksinkertaista tavaraa. Murtoluvuilla voi laskea, ja murtoluku tulee vastaukseksi. Neliöjuurilausekkeita voi laskea, ja neliöjuuri on vastauksessa. Sillä voi integroida symbolimuodossa.

2010-luku on myös kuvien maailma, laskin piirtää käyrät ja kertoo yhtälöt, graafinen skaala on parantunut. Laskin maksaa "vain" 160-190 euroa mallista riippuen, markka-ajan laskimiin varsin halpa, mutta sinäänsä kallis hankinta ja tavallaan pakollinen hankinta, kaikkien koulukirjojen lisäksi, josta laskelma täällä.

Yliopiston tenteissä symbolilaskinta sitten ei saa enää käyttää. Eikä kaikissa pääsykokeissakaan!
***
Henkilökohtaisena mielipiteenä lausun seuraavaa:
* Matematiikan laskuihin riittää lukiossa ja yo-kokeissa funktiolaskin. Todellinen taito ilmenee liitutaululla, kynällä ja paperilla, jota täytetään lyijykynällä. Tietokonetta voidaan käyttää tilastoaineiston hallinnassa ja rutiininomaisissa laskelmissa ja rekursiokaavoissa ja numeerisissa menetelmissä.
* On selvää, että laskin pitää nollata kokeisiin ja yo-kokeisiin ja muisti tyhjentää, koska laskinta voi ohjelmoida.
* Miksi kuitenkin jo nyt tietokonetta saa joissain tapauksissa käyttää jo nyt yo-kirjoituksissa, eikö myös tietokoneen "muisti" pitäisi tyhjentää eli kaikki teksti ja taulukko tiedot tyhjentää kovalevyltä muistitikkuun ja kontrolloida, mitä tietokoneella koeaikana tehdään.

*Koska en ole lukiossa töissä enkä valvo yo-kirjoituksia en tiedä tyhjennetäänkö tietokoneet, mutta jos ei tyhjennetä, syytä olisi tyhjentää.