Turun tekopohjaveden virtaama vaihtelee, ainakin tunteet kuohuvat?

Turun Sanomien ja yle.fi viime kuukausien uutisia on ollut seuraavia:
Tekopohjaveden syöttäminen Turun vesijohtoveteen siirtyy todennäköisesti ainakin loppuviikkoon ellei jopa ensi viikon puolelle. Syynä, että yksi noin 10 metrin mittainen putkenpätkä oli jäänyt huuhtelematta.

Turun Seudun Veden imeytysaltailla Virttaankankaalla on ilmennyt korjaustöitä vaativia ongelmia. Yksi imeytysallas ei vedä vettä, vaan vesi tulvii yli äyräidensä. Varsinais-Suomen ELY-keskus seuraa tilannetta ja toivoo, että altaan ongelma korjataan nopeasti. Turun Seudun Vesi on maanantaina jatkanut viime viikolla aloittamiaan kunnostustöitä.

Pumpun rikkoutuminen viivyttää veden juoksutusta Turkuun

Rikkoutuneen pumpun vaihtaminen uuteen viivyttää tekopohjavesilaitoksen täysimittaista käynnistystä Loimaalla. Turkuun tekopohjavettä tuottava laitos pysähtyi tapaninpäivän myrskyn tuoman sähkönpuutteen myötä.

Näytteissä sameutta. ELY-keskus tarkkailee myös Huittisten vedenpuhdistamon toimintaa, sillä imeytettävän veden laatu on hyvin keskeinen asia tekopohjaveden tuotannossa.
--
Miten tähän on tultu?
Turku otti pitkään raakavetensä Aurajoesta ja varalla oli Maarian allas. Minulla ei ole mielipiteitä puolesta eikä vastaan, minulle on Turun vesi Aurajoestakin kelvannut. Hyvä, että vettä tulee, Kokemäenjoen vesikin kelpaa, mutta tarvitseeko sitä harjun läpi imeyttää, eikö mekaaninen ja kemiallinen yms puhdistus riitä, en ole vesi-ihminen enkä tiedä, mutta nämä seuraavat tiedot olen kerännyt yksittäisiltä webbisivuilta …

Turku ja lähiseudun kunnat ovat etsineet pysyvää vedenhankintasuunnitelmaa. Aasuin silloin pääkaupunkiseudulla, kun Turulla oli suunnitelma hankkia vettä Säkylän Pyhäjärvestä, mutta suunnitelma kaatui Turun kaupungin valtuustossa 1993. Tämän jälkeen suunnitelmissa on ollut johtaa Kokemäenjoen vettä Virttaankankaalle ja sorasuodatuksen (tekopohjavesi) jälkeen Turkuun ja edelleen Turun alueen kuntien käyttöön, siis muuallekin kuin Turkuun. Samaan aikaan Turun alueen jätevedet puhdistetaan Kakolassa, ja talvella 2012 luimme Turun Sanomista, että Turun Pitkänsalmen pohjalla kulkevassa siirtoviemärissä havaittiin vuoto. Lämmin jätevesi oli ehtinyt kovertaa jäähän vaarallisen avannon. Ilmeisesti muuten Kakolan alla puhdistamo toimii, ja vuotokin lienee korjattu?

Vedenottosuunnitelma lyhyesti, en vastaa virheistä, sillä olen yhdistellyt eri lähteiden tietoa.
Turun Seudun Vesi Oy:n osakkaina lienevät Turun, Kaarinan (Piikkiön), Paimion, Raision, Naantalin ja Paraisten kaupungit ja ilmeisesti Lieto. Talousvesi johdetaan Kokemäenjoelta Alastarolle ja sieltä Turun alueelle. Tekopohjavesihankkeeksi kutsuttu hanke voi vastustajien mukaan pilata harjualueen.

Kokemäenjoen ja Loimijoen liittymiskohdan yläpuolelle rakennettin vedenottamo. Vesi johdetaan esikäsittelylaitokseen, jossa vesi esipuhdistetaan. Kokemäenjoen vesi siis esikäsitellään ennen sen johtamista tekopohjavesilaitokselle. Esikäsittely muun muassa vähentää raakaveden sameutta, kiintoainemääriä, kemiallista hapenkulututusta, bakteerimäärää sekä kiintoaineeseen sitoutuneita raskasmetalleja ja muita epäpuhtauksia. Tämän jälkeen vesi johdetaan imeytykseen, eli vesi imeytetään ”harjuun”, jonka jälkeen se kerätään kaivoista. Tekopohjavesi, jossa on mukana pieni määrä luonnollista pohjavettä, otetaan maaperästä kolmella jo rakennetulla pohjavesikaivolla sekä rakennettavilla uusilla kaivoilla. Kaivot sijaitsevat kahdeksalla kaivoalueella.

Vesihankkeen perusteluna pidettiin mielestäni sitä, että vain Kokemäenjoesta voidaan kaikissa olosuhteissa saada riittävästi vettä tekopohjavesihankkeelle. Alue, jolle tekopohjavesilaitosta rakennetaan, on noin 4 km pitkä ja 1 - 1,5 km leveä hiekkakangas. Vesi imeytetään seitsemän maahan kaivetun altaan avulla harjuun. Vesi otetaan käyttöön rakennettavilla pohjavesikaivoilla. Vesi johdetaan Turun Saramäen kalliosäiliöön, josta se jaetaan Turkuun ja lähiseudun kuntiin. Kaarinan ja Liedon kaupungit ovat ilmeisesti hankkineet jo aiemmin vetensä Virttaalta, mutta eivät tekopohjavetenä.

Asiassa on vastakkain kaksi tahoa eli vedenhankintaa varten perustettu Turun Seudun Vesi Oy ja pohjavesialueen suojelun nimissä toimiva Pro Virttaankangas.

Tekopohjavesiasiaa on käsitelty hallinto-oikeuksissa, ja Korkein hallinto-oikeus lienee tehnyt asiasta päätöksen vuonna 2008. Päätös minusta antaa mahdollisuuden ottaa vettä, mutta päätös on pitkä ja asettaa myös reunaehtoja vedenottamiselle. Asiassa on tehty edelleen tutkintapyyntöjä poliisille koskien harjuun koeimeytettävän veden kiintoaineita ja epäpuhtauksia, asia on elänyt monta vaihetta, ja voi elää?

Hankkeen vastustajat haluavat suojata harjuylänköä Alastaron ja Oripään kuntien alueilla. Putkistosta ja laitteistoja on runsaasti Kokemäenjoelta Turun Saramäkeen ja sieltä vielä ympäristökuntiin. Mutta kriittisin vaihe on minusta jokiveden imeytys harjuun. Vastustajat haluaisivat estää luultavasti tämän vaiheen. Jos veden mukana on epäpuhtauksia, ne jäävät harjun ”sisälle” tai niin minä olen tulkinnut.

Kansalaisliikkeen mukaan Korkein hallinto-oikeus (KHO) on päätöksellään antanut luvan imeyttää harjuun vettä, jossa ei ole lainkaan kiintoaineita ja joka on kemiallisesti puhdistettua riittävän puhdasta vettä. Kuitenkin vastustajat jatkavat taistelua Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa. Tämän tiedon tulktisin netistä?

Etsin internetistä KHO:n päätöksen ja se oli todella pitkä asiakirja. Päätöksen perusteluissa todetaan hyödyn olevan mahdollisia haittoja suuremman. Samalla todetaan, että vaihtoehtoja olisi ollut muitakin. Edelleen todetaan haittoina olevan arvokkaan luonnonympäristön ainakin jonkinlainen haitallinen muuttuminen. Kuitenkin hyödyt ovat niin merkittäviä, että lupa voitiin myöntää. Imeytystä ilman esikäsittelyä ei voida pitää ongelmattomana. Putkilinja kulkee lähellä Natura 2000 alueita, joten ne alueet pitää myös ottaa huomioon. KHO:n päätöksestä selviää hankkeen laajuus 495 hehtaaria. Lisäksi selviää, että harjualueella joudutaan säilyttämään veden puhdistuksessa tarvittavia kemikaaleja ja altaita ja kaivoja joudutaan huoltamaan ja ajamaan moottoriajoneuvoilla. Imeytysalueiden laajuus on noin 15 hehtaaria. ”Imeytettävä vesimäärä on hakemuksen mukaan enintään 105 000 m³/d vuosikeskiarvona laskettuna sekä enintään 125 000 m³/d kuukausikeskiarvona laskettuna”.

KHO:n päätöksestä kuitenkin minulle selvisi (olenko väärässä??), että mihinkään ”koskemattomaan luontoon” ei aluetta olla laittamassa, koska ”tekopohjavesilaitoksen suunnitellulla toiminta-alueella on nykyisin pohjavedenottamoita, soranottoalueita, ampumarata ja pohjaveden havaintoputkia. Välittömästi tekopohjavesilaitoksen lähellä on Alastaron moottoriurheilukeskus. Noin puolen kilometrin päässä moottoriradasta on asemakaava-alue, jolle tullaan rakentamaan 45 talviasuttavaa loma-asuntoa. Osa suunnitelman mukaisista imeytysalueista, johtolinjoista ja huoltoteistä sijaitsee Säkylänharjun Natura 2000 -alueella (FI0200059)”, mikä tietenkin pitää ja on varmasti huomioitu. Kartasta huomasin, että kantatie 41 kulkee lähellä putkilinjaa, ja menee alueella muitakin teitä, siellä on asutusta ja mainittu moottorirata, joka on kartasta katsoen aika laaja. Valitusasiakirjan vaatimukset netin mukaan olisi ollut, että vesi otettaisiin edelleenkin Aurajoesta ja eräistä muista paikallisista jokivesistä, Turun nykyistä vesilaitosta vihdoinkin parannettaisiin uusimmalla tekniikalla ja että Turun jakeluveden verkko korjattaisiin.

Veden hinta Turussa ehkä nousee hankkeen myötä, ehkä laatukin paranee. Aurajokea on pidetty jotenkin huonona veden ottamona, koska vesi voi loppua, ja minusta joissain kunnissa loppuikin kun oli näitä kuivia kesiä, muttei Maarian altaasta. Hankkeen loppusumman voi nähdä netistä, lienee yli 100 miljoonaa? Helsingissä tiettävästi vesi otetaan Päijänteestä tunnelin kautta.
--
Nokian lähellä oli jätevesiä valunut vesistöön, kuulemma kulkeutuu kuukauden kuluttua siis toukokuuksi 2012 Kokemäenjoekeen, ja siis myös esipuhdistamoon, tämäkin asia on kuitattu lausella: "homma hoidossa".
--
7.4.12
Kritiikkiä sataa mielipidepalstan tekstiviestiosuudella, paljon sattuu, mutta aina on ollut selitys, katsotaan miten homma etenee. 
14.4.12
Edelleen osa vedestä tulee Halisista, osa tekopohjavetenä. Veden arseenipitoisuus on korkeampi, kuin oli Aurajoen veden, näin uutisoitiin Turun Sanomissa lainaus
"Turun alueelle Virttaalta tuleva tekopohjavesi sisältää arseenia, joka tunnetaan paremmin nimellä arsenikki. Arseeni on lähtöisin Virttaan maaperästä, ja suurimmillaan luonnollisesta pohjavedestä on mitattu arseenipitoisuus, joka oli yli yhdeksän mikrogrammaa litrassa. Talousveden terveysperusteinen raja-arvo on 10".
Eli ollaan alle raja-arvon, vesilaitokselta oletetaan arvon laskevan tulevaisuudessa.
17.12.2013
Turun Sanomien mukaan tekopohjavesihankkeen kustannukset olivat 188,7 moljoonaa euroa, kun vuonna 2002 arvioitiin, että hanke maksaisi alle 100 miljoonaa euroa.
Hanke on myös myöhästynyt noin neljällä vuodella, välillä otetaan osa vedestä ilmeisesti Halisten veden ottamosta.