Kakskerran koulu keväällä 2013

Kävin Kakskerran koulua vuosina 1969-1973, koulu oli hieno ja viihtyisä alle kymmenen vuoden ikäinen ja tältä se näyttää nyt  kuvat otettu 24.4.2013, ylimmässä kuvassa näkyy vanhaa kirjastoa.

Koulussa oli hometta, se oli poissa käytössä, ja korjattiin, otettiin käyttöön, mutta vettä tuli luultavasti katosta uudestaan, eikä koulu ole käytössä . Tässä pääjulkisivua (toiseksi ylin kuva)

Katosta tuli vettä rakenteisiin siis  ja sama kosteuskierre alkoi.

Minusta mitään työmaa-aluetta ei ole, ei tehdä mitään uutta, vaikka näitä merkkejä paljon kiinteistön ympärillä onkin.

Koska tontti on hyvä, ja voitaisiin laittaa parakkikoulu tilalle ennen kuin saadaan uusi.

Vaikka keräys pystyyn, lupaan lahjoittaa pienen summan, ja olla mukana jossakin tempauksessa ja talkoissa tarvittaessa.

Hieno kellokin on pysähtynyt .

Nämä pari kuvaa on asunnoista, kouluaikana täällä asui ainakin koulun eräs opettajista, silloin oli kolme opettajaa, myös yhdysluokkia oli.

Kauempaa katsoen talo näyttää terveeltä, läheltä katsoen siis ei, rappeutuminen on alkanut.

***

Marraskuussa 2013 on koulu lanattu maan tasalle näin.

Behaviorismi nostaa päätään

Alppilan suukopu ja töniminen ovat aiheuttaneet vaatimuksia "kurin palauttamisesta"

Voiko tulkita, että vaatimukset koulukurin koventamisesta ja voimakeinojen sallimisesta koulussa, ovat behaviorismin takaisin tuloa?

Behaviorismi on malli, missä tietyllä ärsykkeellä saadaan tietty toiminta. Oppilas on mallissa yksinkertainen toimija, jota ohjataan antamalla ärsyke, ja saadaan ulostulona toivottu vaste. Itse uskon kognitiivisempiin ja konstruktiivisempiin malleihin, missä ihminen on asioita pohtiva ja mallintava itsenäinen toimija, toki ryhmäilmiöt pitää ottaa huomioon. Behaviorismi toimii kyllä kriisitilanteissa ja pelitilanteissa, vain pelaajat tietävät kaukalon lait, kun adrenaliini virtaa. Kun ollaan vaistojen varassa, joka asiaa ei ehdi eikä malta pohtia, siksi tarvitaan säännöt ja tuomari.

Kuka uskoo, että kouluun saadaan työrauha, jos "kaikki mussuttajat" saadaan tuuppia pois opetuksesta?

Entä seuraavana päivänä? Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja tulla kouluun, toisaalta on pakko oppivelvollisuus pitää suorittaa. Tuupataanko hänet joka päivä ulos?

Pitäisikö ennemmin pohtia muuta kurinpitomenettelyä? Vaaralliseksi (objektiivisesti todetun) oppilaan siirtämistä järjestelyyn, jossa hänen opetuksensa tapahtuu jossain muussa paikassa kuin "vanhassa koulussa". Opettajaa nimittelevälle tulisi määrätä asianmukaisen kuulemisen jälkeen oikeasti joku sanktio , jolla puututtaisiin nimittelyyn ja saataisiin se loppumaan. Sanktio voisi olla jälki-istunto, koulusta erottaminen, tai "tarkkikselle" siirto.

Yleisellä tasolla uskon enemmän dialogiin ja vuoropuheluun kuin voimakeinoihin.

Tein opettajan sijaisuuksia parin vuoden ajan 1980-luvun lopussa lähinnä  Vantaalla. Sijaisopettajalle aina mussutetaan, mutta kun opettaa ja on pitkäpinnainen, luokka rauhoittuu. Aluksi kyllä voidaan sanoa väärät nimet, heitellä liituja, kun käännät selkäsi. Olen opettanut myös vakituisesti yläasteella, oppilaat olivat todella fiksuja, kun heidät oppi tuntemaan, ja työt saatiin käyntiin ja muistelen lämmöllä kaikkia opettamiani peruskoululaisia. Lukiossa ei ollut kurinpito-ongelmia, mutta myöskään yksilöt eivät nouse lyhyellä kurssilla niin voimakkaasti esiin, mutta myös lukio-opinnoissa keskustelut, dialogi on tärkeää. Lätkimällä kirjoja ja paasaamalla yo-kirjoitusten vaikeudesta ei ehkä saavuteta tuloksia, sisäinen motivaatio on tärkeintä.
***
Koulussa pitää olla toimintaohjeet kriisitilanteisiin. Sen neuvon ilman kriisiohjettakin jokainen  voi antaa, älkää kukaan poistako yksin ketään opiskelijaa väkivalloin, opiskelijaa voi pyytää poistumaan. Jos opiskelija ei poistu vapaaehtoisesti ja poistaminen pitää ehdottamasti tehdä, olisi minusta syytä kutsua poliisi paikalle. Tai siirtää muu luokka pois.

Mimusta opettaja opettaa ja kasvattaa, mutta hän ei minusta poista opiskelijoita voimakeinoin. Jos voimakeinoihin turvaudutaan, yläkoulussa tämä helposti "ulkoistettaisiin" miesten työksi.

Eri asia luonnollisesti on väkivaltatilanne, jossa opiskelija uhkaa jonkun henkeä tai terveyttä, mutta tällöin voidaan menetellä kuten lainsäädäntö määrää muutenkin hätävarjelusta ja pakkotilasta. Myös hätävarjelun liioittelusta voi saada tuomion, oikeusistuimet tulkitsevat hätävarjelua sangen tarkasti varsinkin ajallisesti. Hätävarjelu on sallittu vain hyökkäyksen alussa, ei myöhemmissä vaiheissa.

Listaan tähän muutaman lain, jotka määrittävät oppilaan poistamista.

Lakeja

Perustuslaki

7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

Perusopetuslaki määrittää

36 b § (13.6.2003/477)

Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Rikoslain  4:s luku 4 § ja 6 § (13.6.2003/515)

Hätävarjelu

Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin

Voimakeinojen käyttö

Oikeudesta käyttää voimakeinoja virkatehtävän hoitamiseksi tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi sekä oikeudesta avustaa järjestystä ylläpitämään asetettuja henkilöitä säädetään erikseen lailla.

Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin.

Jos voimakeinojen käytössä on ylitetty 2 momentissa säädetyt rajat, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos on erittäin painavia perusteita katsoa, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hänen asemansa ja koulutuksensa sekä tehtävän tärkeys ja tilanteen yllätyksellisyys.
***
Alppilan opettajan virkasuhdetta ei irtisanottu, eikä purettu, mikä oli luultavasti työoikeudellisesti oikein. Virkasuhde luultavasti päättyi kun määräaika oli lopussa. Itse olen seurannut tapausta vain tiedotusvälineistä, eikä minulla ole kaikkia faktoja tiedossa, ne ovat vain asianosaisilla.

Matematiikka-maanantai

suurenee, korjasin 25.11 punaisella huolimattomuusvirheen, niitä ei kannata tehdä :)

Kummilapselle laskin viikonloppuna erään itseisarvotehtävän. Skannasin ratkaisun ylös.

Itsearvotehtävät ovat työläitä, koska erilaisia vaihtoehtoja pitää tutkia.

Tämä on Pyramidin 4 kirjasta, lienee yo-tehtävä 2 kevät 1997

Pekka Järvinen: Esimiestyön vaikeus ja viisaus

Pekka Järvinen: Esimiestyön vaikeus ja viisaus, 168 sivua, johon kuuluu lähdeluettelo ja hakemisto, 2012, 2 painos. Sanoma Pro.

Olen lukenut organisaatiopsykologi Pekka Järviseltä jo 1990-luvun lopulla julkaistun Esimiestyö ongelmatilanteissa -kirjan sekä  Ammattina esimies -kirjan. Kolmas kerta toden sanoo, ja tässä minusta Pekka Järvinen on kehittänyt ja kristallisoinut huomioitaan.

Lukiessani Pekka Järvisen kirjoja ihailen hänen kykyään pysyttäytyä olennaisessa. Hänen mukaansa esimiestyö on vaativaa, jossa pitää olla myös yksin, säilöä tunteita, ja ymmärtää, mitä ristiriitaisia odotuksia esimieheen liitetään. Työyhteisö menee helposti fantasian maailmaan, mutta minunkin mielestäni töissä tehdään töitä, ei juoruilla. Pitäisi käsitellä tosiasioita ei fantasioita.

Jotta esimies pärjäisi, pitää hänellä olla terve minä, ja palvella nöyränä työnantajaa ja johtaa työntekijöitä.

Tähän kirjaan Järvinen on liittänyt kunkin luvun alkuun sanontoja ("Toisen huomioon ottamisen kyky ei periydy geeneissä" Gustav Schulman), ja loppuun tiivistelmän ("Työpaikka ei voi eikä sen tule yrittää tyydyttää ihmisten kaikkia tarpeita"). Sanontojen linkittäminen on eittämätön etu teokselle, vaikka se alkuun tuntui irralliselta.

Järvinen ymmärtää monet ongelmat. Esimiehen ensimmäinen ongelma tulee heti nimityksen jälkeen. Odotukset, vaatimukset ja kysymykset alkavat heti, vastauksia on vaikeampi antaa. Viisaus ei tule yhdessä yössä. Myös asema toiveiden tynnyrinä alkaa heti. Esimiehen pitää säilöä ja antaa vastaukset kompromissien kattilasta, jotta ei keitos pala pannun pohjaan.

Alaisen kummastus voi olla siinä, kuinka reilusta työkaverista tulee kireä esimies. Järvisen mukaan esimiehen voi puolestaan olla vaikea hyväksyä huomiotaan siitä kuinka raadollisia ihmiset ovat. Entinen mukava työkaveri on kiukutteleva pikkulapsi. Ihmisen keskeneräisyys, tavoitteiden, halujen ja toiveiden ristiriita on vaikea hyväksyä. Pelisäännöt eivät pidä, järkipuhe ei tehoa, jälipuhe ei lopu.

En haluaisi avata Järvisen hienoa kirjaa, mutta on pakko todeta, että tässä on hienoja viisauksia arkipäivään. "työssäviihtyminen syntyy työstä" Pelisäännöistä kiinnipito on turhauttavaa, mutta tärkeää" "vanhan imu, uuden pelko", "organisaation tyypilliset hullutukset", kuten "harkitsemattomat kehityshankkeet ja mielipuoliset kehittämismenetelmät"

Lisäksi Järvinen tarkastelee vaikeita yksilöongelmia, joista kaikki eivät suinkaan johdu työstä tai työilmapiiristä tai pomosta.

Viimeisellä sivulla on mainio kiteytys, jota en paljasta, mutta jokainen voi omalla kohdallaan miettiä, minkälainen esimies on paras: narsisitinen vai vaatimaton, tiukka vai lepsu, puolueellinen vai tasapuolinen, raivareita saava intomieli, vai tasaisempi ja vakaampi. 

Järvisen analyysi tai synteesi on vieläkin nerokkaampi, esimies voi olla kahta vastakkaista ominaisuutta eri tilanteessa.

Turku-Rastien firmasarja 2005-2014

Turku-Rastien firmasarja bonuspisteiden osalla päättyi kauteen 2014 ja jatkuu 1.4.2015 uusilla säännöillä, jossa vain osallistuminen noteerataan.

Kaudella 2014 voitti firmasarjan Epelit 592 p, toinen oli Turun yliopisto 506,5 p ja Kunto-Hempat oli kolmonen pistein 463 p. Kausi jäi viimeiseksi, jolloin ratojen nopeimmille jaettiin ns. bonuspisteitä. Kausi 2015 alkoi, ja jokainen emitin viejä saa saman pisteen, on käynyt metsässä tai ei ole. Oma käyminen loppui, kun kuulin uudistuksesta.

Turku-Rasteja lienee järjestetty 1970-luvun lopulta alkaen. Turkurastien firmasarjaa lienee jossakin muodossa käyty pitkään erilaisilla säännöillä. Jossain vaiheessa joka radalla laskettiin vain tietyn monta suunnistajaa. 2000-luvulla voittajia on ollut ainakin Kunto-Hempat, Team=D, Turun yliopisto, Epelit sekä OL-UT.

Alla julkaistut tilastot 2005 alkaen pitäisi olla oikein. Myös 2008, joka Turkurastien www-sivuilla ei ole ollut pisteiden osalta oikein, tuloksia laitettiin jälkikäteen uudestaan.

Firmasarjan sääntöjä on rukattu montakin kertaa. Suunnistusseurat eivät saa pisteitä, eikä myöskään enää vuosiin OL-UT, joka ei minusta ole SSL:n jäsen, Irman lista jäsenseuroista täällä. Miksi OL-UT ei ole saanut osallistua, en tiedä. OL-UT minusta voitti firmasarjan 2000-luvun alkuvuosina.

Ennen vuotta 2007 suunnistaja pystyi juoksemaan monta rataa, ja saamaan pisteitä monilta radoilta, tämä mahdollisuus poistettiin, ja vain ensimmäinen suoritus hyväksytään ja lasketaan mukaan firmasarjaan.

Lisäksi bonuspisteitä on muutettu. Tarkastelu aikana vuodesta 2005 vuoteen 2008 asti oli voimassa pistejakauma radan ykkössijasta sai 6 p, sitten 5 p, 4 p, 3 p, ja viides firmasarjalainen 2 p ja loput 1 pistettä, ensimmäisen Team=D:n ensimmäisen voiton 2008 jälkeen sääntöjä muutettiin, eli radan nopein sai 4 p, 3 p, 2 p ja loput 1 pistettä. Myös hylätyistä ja keskeytetyistä suorituksista on aina saanut pisteen ja myös jos vie vain emitin. Team=D voitti uusilla säännöillä vielä vuosina 2009 ja 2010. Team=D sai (bonus)pisteitä kaikilta matkoilta. Pitkään ratoja oli viisi erilaista eli 2 km, 3 km, 4 km, 6 km ja 8 km. Vuodeksi 2011 pisin rata 8 km poistettiin kolmesta syystä. Siihen ei "löytynyt" suunnistajia, ratoja voi olla vaikea tehdä helppoihin ja pieniin maastoihin ja ne olivat liian työläitä osallistumismääriin nähden. Olin kolmesti ratamestarina ja tehnyt kaksi kertaa myös 8 km;ä, metsäteitä voi käyttää hyödyksi rasteja vietäessä.

Vuodeksi 2012 tuli käyttöön ns pisteiden jako, eli jos voitto jaetaan saa molemmat 3,5 p. Ennen molemmat saivat 4 p.

Kaikkien bonuspisteiden jako loppui 2015, ja sääntömuutos poisti kaikki ns. bonuspisteet eli kaikki emitin viejät saavat järjestäjiltä yhden pisteen.

Turkurastit -kausi 2014 jäi siis osaltani viimeiseksi. Kaikkea aikansa ja Turku-Rasteja kymmenen vuotta.

Turkurastien firmasarjan kuuden kärkeä vuodesta 2005 alkaen jolloin rastikertoja on ollut keskiviikkoisin 30.

2005.
1. Kunto-Hempat 599 p.
2. Turun yliopisto 482 p.
3. KLY 236 p.
4. Åbo Akadem 196 p.
5. Hal Bro 174 p.
6. TAI 164 p.

2006
1. Kunto Hempat 589 p.
2. Turun ylipisto 441 p.
3. TAI 395 p.
4. KLY 241 p.
5. Hal Bro 204
6. Turun Latu 189 p.

Vuodelle 2007 poistettiin ns. tuplasuoritukset
2007
1. Kunto-Hempat 538 p.
2. Turun yliopisto 289 p.
3. Team=D 224 p.
4. KLY 202 p.
5. Europlan 200 p.
6. Åbo Akadem 199 p.

2008
1. Team=D 666 p.
2. Kunto-Hempat 606 p.
3. Turun yliopisto 305 p.
4. AIRIX
5. Nokia
6. Turun Latu

Tämän jälkeen pistelasku muuttui voitosta 4 pistettä, toinen sija 3 p, kolmas sija 2 p, muut sijat 1 p

2009
1. Team=D 574 p.
2. Kunto-Hempat 534 p.
3. Turun Latu 300 p.
4. Turun yliopisto 258 p.
5. Funktio Laesa 137 p.
6. AIRIX 117 p.

2010
1. Team=D 521 p.
2. Kunto-Hempat 504 p.
3. Turun Latu 397 p.
4. Turun yliopisto 209 p.
5. Tume-lpk 189 p.
6. Elomatic 174 p.


2011
1. Kunto-Hempat 534 p.
2. Team=D 371 p.
3. Turun Latu 333p.
4. Elomatic 229 p.
5. Funktio Laesa 191 p.
6. Turun yliopisto 189 p.

Bonuspisteet jaetaan kaudesta 2012 alkaen, mutta tilanne oli entinen
2012
1. Kunto-Hempat 460 p
2. Team=D 362 p.
3. Turun Latu 323 p.
4. Elomatic 200 p.
5. Funktio Laesa 169 p.
6. Turun yliopisto 140 p.

2013
1. Turun yliopisto 469 p.
2. Kunto-Hempat  434 p.
3. Turun Latu   368 p.
4. Funktio Laesa 261 p.
5. Elomatic 235 p.
6. Aurinkoiset 143 p.

2014
1. Epelit 592 p,
2. Turun yliopisto 506,5 p
3. Kunto-Hempat 463 p
4. Turun Latu 366 p.
5. Functio Laesa 229,5 p.
6. TuMe-lpk  192 p.

***
2005-2014 Hall of Fame Turkurastit Firmasarja
1. Kuntohempat: 5 voittoa, 4 kakkostilaa, 1 kolmostila
2. Team=D: 3 voittoa, 2 kakkostilaa, 1 kolmostila
3. Turun yliopisto 1 voittoa, 4 kakkostilaa, 1 kolmostila
4. Epelit 1 voitto
5. Turun Latu: 5 kolmostilaa
7. KLY: 1 kolmostila
7. TAI: 1 kolmostila
***
21.10.2015
2015 kauden firmasarja voitti Kunto-Hempat ennen Turun Latua eli Kunto-Hempat, kuten arvasinkin voittaa firmasarjan. Kävijät kaudella ovat vähentyneet. Luultavasti 30 kävijää per kisa vähemmän kuin vuosi sitten, vaikka tussin kisoissa oki pienten rastirallikin.

2015
1.Kunto-Hempat  391 p
2. Turun Latu  360 p
3.  Functio Laesa 179 p
4. Epelit 139 p
5. Elomatic 137 p
6. Turun yliopisto 133 p

Pisteet tulivat suoraan suorituksista 391 pistettä on euroina kuuden euron karttamaksulla 391*6 = 2346 euroa.

2016 vuonna Turun Latu voitti firmasar´jan melko ylivoimaisesti
2016
1. Turun Latu  475 p
2. Kunto-Hempat  414 p
3.  Functio Laesa 172 p
4.  Turun yliopisto 167 p
5.  Elomatic 155 p
6. Aurinkoiset  144 p
Turku-Rasti -kaudessa oli 31 tapahtumaa, ja sää suosi tänä vuonna keskiviikkoiltoja.

Laskimien kehitys elektronisesta nelilaskimesta symbolilaskimeen

Nelilaskin tuli kouluihin 1970-luvulla. Syksyllä 1973 aloitin oppikoulun, ja alaluokilla laskimme paperilla tai laskutikulla. Kuvan mukainen "nelilaskin" on niiltä vuosilta ehkä 1976 jolloin ensimmäisillä opiskelijoilla oli nelilaskin, siinä ei ollut edes siniä, cosiinia eikä tangenttia, ei neliöjuurta eikä potenssia

Kymmenen potenssi puuttui, eli kirjain E tai Error yleensä kertoi, että luku oli liian iso tai pieni, joskin itseisarvoltaan pieni luku oli yleensä vain nolla

Tässä yllä olevan nelilaskimen laatikko, laskin on miltei käyttämätön, mutta laskee ja on siis 1970-luvulta aito ja oikea. Siihen tarvitaan kaksi AA-patteria.

Pian tulivat laskimet, joissa oli potenssit, trigonometriset funktiot sekä juuret, näitä kuten Maolin taulukkoa sai käyttää yo-kirjoituksissa (kirjoitin vuonna 1981).

Allaolevan laskimen ostin vuonna 1983, hinta oli korkea 320 markkaa. Sitä ei olisi saanut käyttää esim. koulun kokeissa, siinä on nimittäin mahdollisuus kutsua lasku takaisin PB -näppäimestä ja muotoilla sitä uudestaan. Viimeinen laskutoimitus jää myös aina muistiin ja on käytössä, kun laskin avataan uudestaan.

Laskimeen voi syöttää yhden "lausekkeen" f()= näppäimen avulla AER-moodissa. Lisäksi siinä on STAT-moodi, ja siihen voi syöttää kaksiuloitteisen aineiston 50 havaintoa, ja laskea myös pns-suoraa, korrelaatiokerrointa. Trigonometriset funktiot ovat, neperin luku e ja sen potenssit, napakoordinaatit, hyperboliset funktiot. Tämä laskin oli silloista aatelia. Minulla oli tuona aikana myös iso Texas Instrument, joka oli myös todella hyvä laskin.

Tämä laskin on minulla vieläkin käytössä. Siihen menevät nappiparistot. Tämä todistaa, että laskin on kestokulutushyödyke. Laskimessa oli oikea tai käänteinen syöttötapa. Ensimmäisissä laskimissa oli tapana syöttää ensin kulma ja painaa sin eli 30 SIN = 0,5, tässä laskimessa syöttöjärjestys oli toinen SIN 30 = 0,5, LN 10 = 2,302585093

1990-luvulla tulivat graafiset laskimet. Ostin allaolevan laskimen työkäyttöön (opiskelijoilla oli vastaavia) hinta oli luultavasti 500 markkaa, mutta saattoi olla enemmänkin.

Laatikko on näyttävä. Laskin toimii normaalina laskimena, mutta siinä on myös graafisia ominaisuuksia, eli voi piirrellä käyriä. Funktiot jäävät laskimeen, vaikka virran sammuttaa.

Graafinen laskin

2010-luvulla on astuttu jokapojan laskimissa uusi askel, varsinkin kun YTL minusta heppoisin perustein hyväksyi alla olevan laskimen tapaisen symbolilaskimen käytettäväksi yo-kirjoituksissa. Heppoisin perustein tarkoittaa sitä, että koska kirjoitukset gaussitetaan mitä järkeä on luopua perusosaamisen kontrolloinnista, joskin ihmettelin kovasti kevään 2013 kirjoituksia jo tehtävien osalta. Tehtävät olivat varsin helppoja, yhdessä piti laskea vain kahden vektorin erotus ja erotusvektorin itseisarvo, lasku oli jopa helpompi kuin lävistäjä-ongelma, joka on laskettu täällä. Myös todennäköisyyslaskennan tehtävä oli perusbinomijakauman sovellus.

Symbolilaskin

Laskin laskee, mitä vain yksinkertaista tavaraa. Murtoluvuilla voi laskea, ja murtoluku tulee vastaukseksi. Neliöjuurilausekkeita voi laskea, ja neliöjuuri on vastauksessa. Sillä voi integroida symbolimuodossa.

2010-luku on myös kuvien maailma, laskin piirtää käyrät ja kertoo yhtälöt, graafinen skaala on parantunut. Laskin maksaa "vain" 160-190 euroa mallista riippuen, markka-ajan laskimiin varsin halpa, mutta sinäänsä kallis hankinta ja tavallaan pakollinen hankinta, kaikkien koulukirjojen lisäksi, josta laskelma täällä.

Yliopiston tenteissä symbolilaskinta sitten ei saa enää käyttää. Eikä kaikissa pääsykokeissakaan!
***
Henkilökohtaisena mielipiteenä lausun seuraavaa:
* Matematiikan laskuihin riittää lukiossa ja yo-kokeissa funktiolaskin. Todellinen taito ilmenee liitutaululla, kynällä ja paperilla, jota täytetään lyijykynällä. Tietokonetta voidaan käyttää tilastoaineiston hallinnassa ja rutiininomaisissa laskelmissa ja rekursiokaavoissa ja numeerisissa menetelmissä.
* On selvää, että laskin pitää nollata kokeisiin ja yo-kokeisiin ja muisti tyhjentää, koska laskinta voi ohjelmoida.
* Miksi kuitenkin jo nyt tietokonetta saa joissain tapauksissa käyttää jo nyt yo-kirjoituksissa, eikö myös tietokoneen "muisti" pitäisi tyhjentää eli kaikki teksti ja taulukko tiedot tyhjentää kovalevyltä muistitikkuun ja kontrolloida, mitä tietokoneella koeaikana tehdään.

*Koska en ole lukiossa töissä enkä valvo yo-kirjoituksia en tiedä tyhjennetäänkö tietokoneet, mutta jos ei tyhjennetä, syytä olisi tyhjentää.

J. Karjalaisen fani ei ole yksin

J. Karjalainen on palannut, vaikka ei ole poissa ollutkaan.

uusimman albumin olen tilannut

Toiseksi uusin albumi Et ole yksin on laatumusiikkia, musiikkia, joka ei aukea hetkessä fanillekaan, mutta on laatumusiikkia. Avausraita Mennyt mies on soinut radiossa, sekä iTunesissa taitaa olla soitossa, biisi on 4.13 pitkä ja siinä on riimi "mystinen hopeinen diskomies - kieltään lipova liskomies", liskonpojista J. on ennenkin laulanut, kuten myös keihään kärjistä, hyvä biisi, joka kokoaa J:n muita tarinoita ja  avaa siis albumin. Tämä ei ei ole arvostelu vaan arviointi J: veistää omat ukkonsa vinyyliin hienosti. Riisinjyvä, Kreosiitti, Yksi kerrallaan, Meripihkahuone seuraavat, kutosbiisinä on nimiraita Et ole yksin, Sydänlupaus on minusta hyvä biisi, sydämellinen lämmin, "sydänlupaus unohdu ei milloinkaan / muistatko kun kerran seisottiin / talviyönä tähtein alla/ ja nopealla suudelmalla .../ ". tässäkin puhutaan tähdistä ja kerran ollaan oltu aiemmin tähtilampun alla on suudeltu ja uskottu ihmeisiin, Marquitassa lauletaan kuolleiden päivästä, Kurkien äänet on minusta hyvä biisi, sitten Sinivalkoisia sirpaleita, Ole nuori ja Sinisestä kankaasta. Biisejä on tusina, mutta albumi ei ole tusinatavaraa. Vuonna 2014 J sai albumista Emman tai niitä taisi tulla kolmekin.

Sain albumin -paperiversion- lahjaksi, ostettu Anttilasta (ei mainos vaan informaatio). Informaatiota on ollut myös Hesarissa levyn logosta 19.2.2013. Logo on peräisin  vanhasta kirjan kannesta eli Reima Kampmanin. Kannesta on lainattu vain  "Et ole yksin" -teksti. Juttua Markku -sivupersoonasta oli myös Turun Sanomissa. Avaamalla  Mennyt mies -biisin sanoja löytyy tarinaa tosiaan Markusta, siitä että päähenkilö ei tartu aseeseen, ja ettei viihdy sokerijuurikaspellolla, ja metsästys jää elämäntarinaa tämäkin.

2015 on ilmestynyt J:n levy Sinulle, Sofia levy on minusta J Karjalaisen paluuta "taaksepäin" hyvässä mielessä. Biisilista on Sinulle Sofia (J Karjalainen laulaa akustisen kitaran näppäilyn säestyksellä), Stindebinde, Voikukkia (Nostalginen tarina vuoden 1964 Roihuvuoresta varmaan kesästä, kun voikukan siemeniä puhalletaan), Kaksi lusikkaa, Kitara ja viinii, Mennä huitelee, Hänen vasen kätensä, Se mies oli Tommy Ramone (Ramones muistoja?), Koska taas nähdä sut saan (koko bändi ja huuliharppu), Tuulentyttö, Mustikanlehti ja Sinulle, Sofia (jälkikirjoitus) eli viimeinen kappale on instrumentaaliversio avauskappaleesta.

Edellinen albumi oli Lännen-Jukka.

Tällä levyllä J.Karjalainen Lännen Jukka Amerikansuomalaisia lauluja / Finnish-American folksongs hän kyllä astui rohkeasti uuteen musikilliseen maailmaan. Joka kappaleesta on sanat suomeksi ja englanniksi.

Levyllä on viisitoista laulua, joista etenkin pidän kappaleista Pontikkapoika, Piupali paupali ja Amerikanlaiva.

Jukka soittaa luultavasti banjoa ja laulaa omintakeisesti. Inhosin lapsena esimerkiksi kansanlaulua Piupali paupali, ja Minun kultani kaunis  (myös levyllä) on, mutta näin esitettynä ne ovat kyllä loistavia.. Tämän albumin ostin vasta noin vuoden ilmestymisen jälkeen, enkä katunut koskaan.

Polkabilly Rebels otsikolla on lisää Amerikansuomalaisia lauluja, joista osa on traditionaalisia, mutta osa on J.Karjalaisen kynästä tai kitarasta esim. Hopeinen veitsi ja Amasa Blues.

Sitä edellinen albumi on Valtatie, josta en aluksi pitänyt, mutta useammalla kuuntelulla albumi avautuu mahtavana. Avausbiisi on Valtatie, jossa lauletaan, että sun rakkautes on mun valtatie, Tässäkin albumissa on kurkibiisi Kolme kurkea (vrt. Kurkien äänet). Hulmukka on minusta hyvä biisi hieno huuliharppu soi, Hulmukka on ehkä hopeinen taru-lento-hevonen, samoin  Kehrääjä on hyvä biisi (sinkun kuva on alhaalla). Onnenkoukut, Rakkauden hinta ovat loistavia Rakkauden hinta biisissä lauletaan myös petoksesi hinnasta ja luultavasti soitetaan mandoliinia minusta levyn paras biisi, ja Miljoonas Rock päättää tyylillä albumin. Charlie Patton -niminen biisi on levyllä ja se alkaa "Hei Charlie Patton / pistä punttiin vipinää / soita mulle joku vanha blues ... Lännen Jukka -levyllä on puolestaan biisi Minä, Vili ja Charlie, jossa lauletaan Vili Browni oli ensimmäinen ja Charlie Patton toinen ...

Levyn Marjaniemessä avaa biisi Paskahousua, jossa on korttipelistä kysymys, en aivan ymmärrä biisiä. Seuraavaksi on eräs J.Karjalaisen parhaita biisejä eli Verinen mies, missä J. Karjalainen kyselee laulaen, että "muistaako kukaan sitä veristä miestä silloin Marjaniemessä" ja kuvailee, kuinka "vene oli verta puolillaan ja miten "alasti mies retkotti veneessä", ja mainitsee jonkun huutavan, että  "se (mies) vuotaa kuiviin". Biisi on karmeudestaan huolimatta loistava. Maailma on globaali on ironiaa, sen biisissä sanoo suuri profeetta, sitä seuraa Lumihiutaleet. Vitosbiisi Toiset linnut on J:n lintuteemaa, Russakan helpeitä -biisi lauletaan kimeästi, Gladiola, Tokivai ja Kaikki pallot ilmassa seuraavat. Liskonpojat päättää albumin.

Electric Picnic julkaistiin vuonna 1999, levy alkaa biisillä Picnic. Tämä on hyvä levy ilman suurempia radiohittejä. Ostin tämän vasta 2014, ja levyn kannessa on painovuosi 2013, tämä on minusta siirtymää Marjaniemessä levyn soundeihin.

J.Karjalaisen Suurimmat hitit kokoaa 17 hyvää raitaa Ankkurinapista Pelastusrenkaaseen, ja löytyy Mies, jolle ei koskaan tapahdu mitään, Hän, Oi mikä ihana ilta, Sankarit, Kolme Cowboyta, Doris, Merenneitoni ja minä, kaikki suuria (radio)hittejä. Tulppaani ja sadepisara päättää albumin. Minusta Missä se Väinö on on kuitenkin J.Karjalaisen suurin biisi ja paras hitti, sen yli on vaikea mennä. Biisin tekee isoksi tunnelma, ja miksaus, kertosäkeen laulaminen senegalilaisittain on loistava lisä.

J.Karjalaisen albumi Laura Häkkisen silmät on erittäin ehjä albumi, jonka avaa loistava On kaikki niinkuin ennenkin.  Laura Häkkisen silmät on mahtava tarina sanoitukseltaan. Muut raidat ovat Villi poika, Prinssi kukkapadassa, Juonitaan ja jeesustellaan, Roc-n-roll, Pygmit bailaa, Aulaava Anki, Juhlakentällä, Vuokses sun ja Madimng päättää albumin. Madingin on säveltänyt L. Malang Cissokho, ja Aulaava Anki säveltäjiä on kaksi eli Pekka Gröhn ja  J.Karjalainen, joka on säveltänyt kaikki muut kappaleet ja sanoittanut, paitsi Madingin yhdessä Cissokhon kanssa. Kannen on taiteillut levyvihon mukaan loistavasti Kai Kujasalo.
Albumin 11 raitaa ovat kestoltaan laskujeni mukaan sekuntia vaille 56 minuuttia.

Villejä lupiineja on todella hyvä levy, biisit ovat: Maailman kallein kaupunki, Villejä lupiineja (hitti), Tuolla se menee, Volframisydän, Mä tahdon olla lähellä sinua, Myrskypääsky, Laulumies, Rokulipäivä, Numerotiedustelublues, Sana sai siivet, Sano rusetti ja päättöraita Mä käännyn hiljaa pois. Kokonaisuutena todella ehjä ja hyvä, jossa eri tyylisä kappaleita.

J.Karjalaisen Päiväkirja sisältää nimi biisin ja Asko-häsin ja Tissi-Deen, ei sisällä hittejä, mutta tavallaan suosikkilevy, esimerkiksi avausraita Menomonot on reipas biisi, albumilla on biisit rytmitetty oikein, eli täydentävät toisiaan temmoltaan. Esimerkiksi Asko häs:n jälkeen tulee loistava hitaampi Höyhen ilmassa. Voin tunnustaa, että en ole ymmärtänyt Asko häs:ä lieneekö häs englannin has , eli Askolla on asioita, mutta ei kaikkea tarvitse ymmärtää, vaan jos pitää kuulemastaan, se riittää.

J.Karjalaisen Doris sisältää avausraitana biisin Doris, joka on J:n suurimpia hittejä. Levyn päättöraita on toinen hitti eli Oi mikä ihana ilta. Kakkosraita Mikä mahtaa olla in? on minusta myös erittäin hyvä. Muut biisit ovat Älä soita minulle, Myrskytuuli, Kotimaa, Tähdenlento, Blues on mun kaveri, Iltapäivän ratoksi ja Soulbeibi. Kakki sävelet ja sanat J.Karjalainen. Vaikka levyllä on radiohittejä, se on minusta kokonaisuutena parhaita J:n levyjä. Tämä on tehty Mustien lasien kanssa.

J.Karjalainen ja Mustat lasit Tunnussävel, live
Levyllä on kaksitoista kappaletta. Freddy's bag eli suomennettuna Tunnussävel aloittaa "keikan ja se on myös raita 11. Muut ovat J:n omaa tuotantoa eli Rokkijuna, Jussi olet hyvä, Aurinkoon, En jaksa enää isä, Neiti Huhtikuu, Kauniskesäyö (hitti), Suolaa ja mausteita sekä levyn päättävä Rytmikone.

J Karjalainen ja Mustat lasit: Tatsum Tisal, levy on J:n kolmas levy. Tatsum Tisal on itamaantietäjä, mutta myös Mustat Lasit toisin päin. Tatsum Tisal aloittaa levyn, suurin hitti on levyllä oleva Pelastusrengas. Myös Batman on minusta hyvä biisi, kuten Karilla on saksofoni. Muut biisit ovat Suuri tuntematon, Sinisten tähtien alla, Pitkä juna, Näkemiin kapteeni ja levyn päättävä Tiellä taas.

Yö kun saapuu Helsinkiin on toinen J:n levy, jonka biisilista on Blueskaava, Oot niin hyvä mulle, Löysin ystävän, Teräsmies, Hypnoosia klo 21.30, ROCK - N ROLL tänään, Ankkurinappi, Sankarit, Hyvästi John Lennon, sekä nimibiisi Yö kun saapuu Helsinkiin

J.Karjalaisen Mustat lasit levy lienee J:n ensimmäinen ja sisältää mm. biisit Mustat lasit, Kolme cowboyta ja albumin päättää "lastenlaulu" Apinaorkesteri. Minusta loistava albumi aikaansa edellä, ja sisältää kaikki J:n myöhempien aikojen elementit. Kolme cowboyta -biisissä J. viheltää varsin sympaattisesti. Tämä oli nuoren Deekoon lempibiisejä, ehjä tarina naisen kaipuusta.

J.Karjalaisen näin livenä ensimmäisen kerran muistaakseni keväällä 1982 Espoon Alvarin aukiolla, tämä albumi oli julkaistu vuonna 1981.

Minulla on siis ylläolevat CD:t, joitain kasetteja voi olla, myös sinkkuja on ja on ollut, Kehrääjä sinkun kuva yllä, muita en ehtinyt etsiä ja skannata.

J. Karjalainen on levyttänyt ainakin 21 studio LP:tä, Mustat lasit ja Electric Saunan kanssa, yhtyeineen ja yksin. Kokoelmalevyjä on neljä tai viisi, joista yksi ylhäällä, luultavasti on live-levy ja DVD:kin. Hämärästi muistelen, että J. olisi ollut töissä mainostoimistossa joskus.

2019

J. Karjalainen vain jaksaa, ja tässä ote musisoinnista Ruisrockista 2019, uutta levyä on tullut, tässä Tule kesäyö, joka on uusimmalta albumilta Sä kuljetat mua, jonka albumi on samalainen kuin tuo tausta.