Deekoon dilemmat sisältää minua kiinnostavia havaintoja maailmasta. Yhteystieto deekoo331 (at) gmail (piste) com Kuvat on itse skannattuja tai otettu digikamerallani. (joskus myös tv-lähetyksestä)
sunnuntai 24. helmikuuta 2013
Ikituurin YO-torni ja nykyajan nuorten kesätyöt
Turun ylioppilaskylä on muuttunut paljonkin sitten valmistumisen, tässä uusin pyöreä torni, lienee Ikituuri -niminen ja TYS:n on rakentanut asuntoja Helsingintien viereen Tuomaan sillan viereen.
***
Uuden arkkitehtikilvan tuloksena kuvan talon lähelle tien toiselle puolen tulee joku TYS:n hydriditalo, päiväkodin ja parkkipaikan tilalle. Arkkitehtikilpailun tuloksena taisi olla kukka niminen luomus.
***
Opiskelijoiden työmarkkinatkin ovat myös muuttuneet.
Kun olin nuori ei ollut juuri tuettuja paikkoja. Jokainen haki itse kesätyöpaikkansa, ja sai siitä palkkaa.
Nykyisin oppilaitosten harjoittelu on monesti palkatta, sitten on kesätyötä, josta maksetaan kuukaudesta alle tonnin palkkaa.
Kun nuoriso- tai yhteiskuntatakuu tulee, luultavasti osa paikoista on tuettuja.
Tämä on hyvä, mutta yhtä asiaa olen pohtinut yhä uudestaan.
Viekö nämä avoimet ns. normaalit kesätyöt ja harjoittelupaikat?
Vaaditaanko kaikissa paikoissa harjoittelua, tai alempaa palkkaa?
Minusta nuorille pitää olla avoimia työpaikkoja ja normaalia kykyjen ja koulutuksen mukaista palkkaa. Kukaan ei voi muuttaa kotoa pois ja perustaa perhettä jos ei ole työtä eikä palkkatuloa. Minusta toimentulotuen ja asumistuen varaan ei voi taloutta pohjata, nuoret tarvitsevat työtä, työtä ja toimeentuloa.
Nuorisotyöttömyys on ongelma, joka syö ja nakertaa, mutta tuoko tuki vain lyhyen työjakson, ja sitten tulee seuraava tilalle, kun tuettu jakso loppuu.
EK tarjoaa nollalinjaa. Minä en tarjoa mitään, mutta ehdotan avoimia työmarkkinoita, joille voi työllistyä ilman mitään tukia. Suomessa on verottomia osinkoja, ja yritystukia. Minusta niiden ehtona voisi olla, että myös työllistetään. Minusta koeajalla pitäisi voida purkaa työsopimus, kuten laki sallii paitsi, jos työntekijä on raskaana. äitiyttä pitää tukea.
perjantai 8. helmikuuta 2013
Lävistäjä-lauantai
| Suurenna kuva klikkaamalla |
Suunnikkaan lävistäjiä koskevia väitteitä on helppo työstää vektorein. Kuvassa on laskut, ja se suurenee klikattaessa.
Jos olen oikein laskenut, suunnikkaan lävistäjät puolittavat toisensa, mutta leikkaavat kohtisuorasti vain neliössä ja neljäkkäässä, jolloin vektorien pistetulo on nolla.
Kuution avaruuslävistäjien välinen kulma on laskettu täällä
Kolmion mediaanien leikkauspiste täällä
Vektorein tietenkin.
Tunnisteet:
lävistäjä,
matematiikka,
suunnikas,
vektorit
keskiviikko 6. helmikuuta 2013
Opetushallinnon tutkinnon B-osan tenttikirjat
Kuntaliitto on julkaissut oppaat Kunnallisen esimiehen virkasuhdeopas, jossa on 82 sivua sekä Kunnallisen esimiehen työsuhdeopas, jossa on 72 sivua.
Oppaita on kaksi, sillä lääkärit, opettajat, rehtorit, päivähoidossa julkista valtaa käyttävät viranhaltijat ja sosiaalityöntekijät ovat virkasuhteessa, johon virkasuhteeseen sovelletaan Lakia kunnallisesta viranhaltijasta. Työhön, jossa ei käytetä julkista valtaa, sovelletaan Työsopimuslakia, joka on työntekijän ja työnantajan sopima suhde esim. työsopimuksella tai paperi työsuhteen keskeisistä ehdoista, jos työsopimus olisi vain suullinen, mikä luultavasti ei kunnallisella puolella ole tapana. Virkasuhde perustuu aina yksipuoliseen määräykseen ja virkasuhteen päättäminen tapahtuu eri tavalla kuin työsuhteen. Rikoslain 40 luku on varattu virkamiehille ja virkarikoksille.
Teoksissa on käyty läpi virkasuhteen ja työsuhteen määräykset samassa järjestyksessä, alkaen mahdollisesta viran perustamisesta, auki julistamisesta, määräyskirjasta, koeajasta, virkasuhteen ehdoista, virkasuhteen päättämisestä ... Sama tarkastelu on tehty työsuhteelle.
Teosten lopuksi on koottu erot taulukoihin ja siinä minusta tiivistyy koko kirjojen sanoma. Hyvät taulukot.
Opetushallinnon tutkinnon tentin tässä osuudessa eli henkilöstöhallinnon osuudessa oli vielä iso nippu lakeja, kuten työturvallisuuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työsopimuslaki, Laki miesten ja naisten tasa-arvosta työelämässä, Laki yksityisyydestä työelämässä....
Kysymykset oli oikein/väärin väittämiä, joissa piti etsiä laista oikeat pykälät ongelmiin, joita "rehtorilla" oli. Tämä oli suhteellisen helppo, jos löysin oikean lain pykälän. Esim. irtisanomisaika, tai lomanmääräytymisperuste tai rikosrekisteriotteen toimitus ...
Kuvan lehdykät on omia, hankin ne erästä verkkokurssia varten, johon tarvittiin lisäksi nippu lakeja sekä OVTES ja KVTES.
***
Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous on monen muuttujan summa on 106-sivuinen opas esimerkiksi kuntapäättäjille, tämä luonnehdinta löytyy alkusanoista.
Teos jakautuu kunnan tehtäviin ja talouteen, kuntatalouden rakenteeseen, taloussuunnitteluun ja talousarvioon, kunnan tilinpäätökseen ja talouden tunnuslukuihin, kuntakonsernin ja tytäryhtiöiden ohjaukseen, talouden ohjaukseen yhteistoiminnassa, kunnan rahatoimen hoitoon, toiminnan tarkastukseen ja tavoitteiden toteutumiseen, palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden arviointiin ja julkisiin hankintoihin.
Teos on kuvitettu sekä valokuvin, että taulukoin ja kuvioin, siinä on suhteellisen ymmärrettävästi avattu suhteellisen laajaa ja monimutkaista kenttää.
Kuntien asema perustuu Perustuslakiin ja Kuntalakiin
Perustuslaki 121 § Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Kuntalaki määrittää kunnan hallinnon, ja se alkaa
1§ Kuntien itsehallinto
Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.
Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä.
Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.
2 § Kunnan tehtävät
Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla.
Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä.
Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta.
Valtionosuuksista on omat lakinsa ja niiden ymmärtäminen on hankalaa, sillä kunta saa eri perustein korvauksia, mutta joutuu myös rahoittamaan niitä maksuin ja on erilaisia verontasausjärjestelmiä, joista on säädetty.
Tämä oli myös Opetushallinnon tutkinnon tenttikirjana yhdessä rahoituslakien kanssa Taloushallinnon osuudessa. Ostin tämän netistä booky.fi:stä, ja maksoin noin 32 euroa, havainnollinen kirja. Täsätä osiosta oli kysymyksiä, jotka liittyivät kuntien valtionosuuksiin.
***
Matti Lahtinen, Timo Lankinen: Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. kuvassa oleva 637 sivua, 2009, Tietosanoma, teoksesta on menossa kahdeksas uudistettu painos, jonka kuva alla.
Painovuosi 2013, 470 tekstisivua ja liitteineen ja hakemistoineen 718 sivua.
Teos on Opetushallinnon tutkinnon tentin opetusalan hallinnon osiossa yhdessä ao lakien kanssa, jotka ovat liitteenä tässä on 428 sivua, ja noin 200 sivua lakeja ja 11 sivun hakemisto, mikä minusta on kohtuullisen hyvä.
Kirja on katsaus nimensä mukaisesti koulutuksen lainsäädäntöön, joka on laadittu kouluasteittain eli esimerkiksi Perusopetuslaki, ja -asetus, Lukiolaki ja -asetus, ..mutta myös Opetushallituksen, OKM:N ja valtioneuvoston päätösvalta on tarkastelussa.
Lait ja asetukset käsittelevät samoja asioita, mutta eri kouluasteilla, esiopetuksesta ammatilliseen aikuiskoulutukseen asti: järjestämislupa, järjestäjä, koulutuksen tavoitteet, määräykset, kurinpito, teoksessa on käsitelty koulutuksen järjestäjää eri kouluasteilla, koulutuksen tavoitteita, suoritettavia tutkintoja, opetuksen järjestämistä, opetussuunnitelmajärjestelmää, opetuksen järjestämistä, opetuksen arviointia, opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia, oikeusturvaa ja muutoksenhakua, henkilöstöä ja kelpoisuusvaatimuksia, opetushallintoa ja opetuksen rahoitusta. Opettajia koskevia määräyksiä koululaissa ei paljoakaan ole, ne tulevat Kuntalaista, ja esim. Laista kunnallisesta viranhaltijasta, Perustuslaista. Opettajan kelpoisuudesta on säädetty asetuksella.
Kirja on hyvä työkäytössä kattavan hakemistonsa ansiosta. Kirjoittajat ovat juristeja, jotka ovat (olleet) opetushallituksessa töissä, Lankinen pääjohtajanakin, ja oli töissä opetusministeriössä (nykyisin OKM). Pidän kirjaa varsin hyvänä. Todellisuudessa asiat eivät ole minusta aina niin selviä kuin luullaan, eikä aina myöskään muutoksenhakutilanteissa ole pelkästään merkitystä sillä miten on toimittu, vaan miten toiminta perustellaan muutoksenhakutilanteessa. Tämä opus kuitenkin määrittää, miten pitää toimia, ja mitä lait ja asetukset kertovat. Valitus- tai kantelutilanteessa minusta ollaan kaikkein löysimmällä alueella, kun puhutaan opiskelijan arvioinnista. Vaikka on tapoja hakea muutosta arviointiin, ei koko luokan arviointitilannetta avata, eikä pystytä koko lukuvuoden tai peruskoulun osaamishistoriaa avaamaan. Perusopetuksen opsin perusteiden osaamiskriteerit on kirjattu vain osaamiselle kahdeksan. Ainakaan vanhemmat eivät ole olleet yhdelläkään tunnilla läsnä. (Luultavasti valitus voi olla menestyksellinen, jos oppilaalla on näyttää kaikki tekemänsä kyseisen oppiaineen arvostellut kokeet, ammattilainen näkee helposti suoritustason ja onko kokeet korjattu oikein ja oikeudenmukaisesti, oppilaan arviointiin vaikuttavat toki muutkin asiat kuin kokeet).
Koulualan ammattilainen tuntee oman kenttänsä, eli peruskoulun rehtori ja lehtori tuntevat oman kouluasteensa asetuksen ja lain, sekä opsin perusteet. Tässä kirjassa on lisäksi tuotu muita lakeja ja asetuksia, jotka voivat vaikuttaa koulussa tapahtuvaan toimeen. Jos toimii yhdessä koulussa on helpompi katsoa suoraan laista:
Eli yksittäisessä tapauksessa, jos ei ole "tulkintaongelmaa" laki on minusta parempi. Tässä on minusta selvää, että ei ole mitään määrättyjä kilometrirajoja ja antaa kunnalle "pelivaraa".
Kirjan teho on kuitenkin siinä, että siinä on kattavasti eri kouluasteet ja tilanteet selvitetty toistonkin kautta ja aina voi katsoa lain kirjaimen, sovellettavat lait on kirjattu kattavasti.
Kirjan lopuksi tarkastellaan aluetta, joka koskettaa vain kuntapäättäjiä, talousjohtajia ja rehtoreita, ei niinkään oppilaita tai opettajia, eli koulutuksen rahoitusta. Peruskoulun rahoitus on sangen monimutkaista, koska siinä yhdistyy ikäluokka, peruskoulua käyvät, eräät suoritteet, kotikuntakorvaukset, tasausjärjestelmät ...
Ammattikoulusta, ja lukiokoulutusta koskeva rahoitusmalli sen sijaan on varsin yksinkertainen. Ei ehkä niin yksinkertainen, kun tässä kirjaan, mutta opiskelijamäärät 20.9 ja 20.1 ovat ratkaisevia, ja aiempana vuonna määrätty yksikköhinta ja erityisopiskelijat. Perusrahoitus saadaan opiskelijamäärän ja opiskelijakohtaisen valtionosuuden tulona, erityisoppilaista se maksetaan korotettuna. Tämä maksetaan koulutuksen järjestäjälle, mutta ilman korvamerkkiä. Lisäksi ammattikoulut saavat ainakin tuloksellisuusrahaa, johon vaikuttaa valmistuminen, työllistyminen, keskeytykset, opettajien "pätevyys", ja eräät muut suureet ... Rahoitus saadaan valtiolta ja kunnilta. Minkään kunnan ei ole pakko järjestää toisen asteen koulutusta, mutta jokainen voi hakeutua vapaasti lukioon tai ammatilliseen koulutukseen (paitsi 2014 alkaen ne, joilla on toisen asteen tutkinto), kuitenkin kunta maksaa yhteisen pottiin rahaa, mutta se ei joudu maksamaan kotikuntakorvauksia, kuten peruskoululaisten osalta.
Opetushallinnon tentin opetusalan hallinto -osioon kuuluivat tämän kirjan lisäksi kaikkien eri kouluasteiden lait ja asetukset, sekä vastaavat määräykset yksityisistä kouluista. Lisäksi lukion ja peruskoulun valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, kelpoisuusasetus ja monta nippua lakeja, joiden kantaminen tenttipaikalle oli episodi sinänsä. Kannattaa miettiä, että ei ota päällekkäistä materiaalia eli kysymyksiin vastaamista kannattaa harjoitella. Esimerkiksi Yksityiskoulun hallinto. Etsii viitteet, lait ...
Kirja on oma, hankin sen erästä koulutusta varten.
***
Opetushallinnon A-osan tentin esittelyt kirjoista on täällä.
B-osassa on kolme osiota, ja ne voi suorittaa erikseenkin.
Kun Opetushallinnon tutkinnon A- ja B-osa on paketoitu, tulee OPH:sta 188 euron postiennakolla todistus. En käynyt kurssia, ja olin tenteissä perättäisinä kuukausina ja läpäisen ne, luultavasti tämä tentti meni paremmin, kun oli rutiinia, ja tiesi, että ajasta tulee pulaa, en vedellyt mitään marginaaleja vaan aloin heti kirjoittaa. Jos ei ole ollut hallinnollisessa työssä, tentti on minusta vaikea. Itse olen toiminut kaikilla kouluasteilla opettajana ja olen kiinnostunut muistakin kouluasteista kuin missä olen ollut töissä, se auttoi tentissä. Jos hallinnollista kokemusta on useampi vuosi, kurssi on minusta tarpeeton, eli tenttiin vain. Kurssi maksaa 700 euroa, lisäksi tenttitilaisuudet ovat maksullisia ja kurssimaksut päälle. Usein vielä tulevat matkat ja majoitus.
Kursseja, niitä 700 euron on esim. OPH:ssa 2 -4.6.2015 (a-osa) ja 4-6.8.2015 (b-osa) sekä toinen kurssi 24.11 -26.11.2015 (a-osa) ja 12.1 - 14.1.2016 (b-osa), Hakaniemenranta 6:ssa Helsingissä.
Oppaita on kaksi, sillä lääkärit, opettajat, rehtorit, päivähoidossa julkista valtaa käyttävät viranhaltijat ja sosiaalityöntekijät ovat virkasuhteessa, johon virkasuhteeseen sovelletaan Lakia kunnallisesta viranhaltijasta. Työhön, jossa ei käytetä julkista valtaa, sovelletaan Työsopimuslakia, joka on työntekijän ja työnantajan sopima suhde esim. työsopimuksella tai paperi työsuhteen keskeisistä ehdoista, jos työsopimus olisi vain suullinen, mikä luultavasti ei kunnallisella puolella ole tapana. Virkasuhde perustuu aina yksipuoliseen määräykseen ja virkasuhteen päättäminen tapahtuu eri tavalla kuin työsuhteen. Rikoslain 40 luku on varattu virkamiehille ja virkarikoksille.
Teoksissa on käyty läpi virkasuhteen ja työsuhteen määräykset samassa järjestyksessä, alkaen mahdollisesta viran perustamisesta, auki julistamisesta, määräyskirjasta, koeajasta, virkasuhteen ehdoista, virkasuhteen päättämisestä ... Sama tarkastelu on tehty työsuhteelle.
Teosten lopuksi on koottu erot taulukoihin ja siinä minusta tiivistyy koko kirjojen sanoma. Hyvät taulukot.
Opetushallinnon tutkinnon tentin tässä osuudessa eli henkilöstöhallinnon osuudessa oli vielä iso nippu lakeja, kuten työturvallisuuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työsopimuslaki, Laki miesten ja naisten tasa-arvosta työelämässä, Laki yksityisyydestä työelämässä....
Kysymykset oli oikein/väärin väittämiä, joissa piti etsiä laista oikeat pykälät ongelmiin, joita "rehtorilla" oli. Tämä oli suhteellisen helppo, jos löysin oikean lain pykälän. Esim. irtisanomisaika, tai lomanmääräytymisperuste tai rikosrekisteriotteen toimitus ...
Kuvan lehdykät on omia, hankin ne erästä verkkokurssia varten, johon tarvittiin lisäksi nippu lakeja sekä OVTES ja KVTES.
***
Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous on monen muuttujan summa on 106-sivuinen opas esimerkiksi kuntapäättäjille, tämä luonnehdinta löytyy alkusanoista.
Teos jakautuu kunnan tehtäviin ja talouteen, kuntatalouden rakenteeseen, taloussuunnitteluun ja talousarvioon, kunnan tilinpäätökseen ja talouden tunnuslukuihin, kuntakonsernin ja tytäryhtiöiden ohjaukseen, talouden ohjaukseen yhteistoiminnassa, kunnan rahatoimen hoitoon, toiminnan tarkastukseen ja tavoitteiden toteutumiseen, palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden arviointiin ja julkisiin hankintoihin.
Teos on kuvitettu sekä valokuvin, että taulukoin ja kuvioin, siinä on suhteellisen ymmärrettävästi avattu suhteellisen laajaa ja monimutkaista kenttää.
Kuntien asema perustuu Perustuslakiin ja Kuntalakiin
Perustuslaki 121 § Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto
Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.
Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Kuntalaki määrittää kunnan hallinnon, ja se alkaa
1§ Kuntien itsehallinto
Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.
Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Valtuustosta samoin kuin kansanäänestyksestä ja asukkaiden oikeudesta muuten osallistua ja vaikuttaa kunnan hallintoon säädetään jäljempänä.
Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.
2 § Kunnan tehtävät
Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kunnille ei saa antaa uusia tehtäviä tai velvollisuuksia taikka ottaa pois tehtäviä tai oikeuksia muuten kuin säätämällä siitä lailla.
Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä.
Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta.
Valtionosuuksista on omat lakinsa ja niiden ymmärtäminen on hankalaa, sillä kunta saa eri perustein korvauksia, mutta joutuu myös rahoittamaan niitä maksuin ja on erilaisia verontasausjärjestelmiä, joista on säädetty.
Tämä oli myös Opetushallinnon tutkinnon tenttikirjana yhdessä rahoituslakien kanssa Taloushallinnon osuudessa. Ostin tämän netistä booky.fi:stä, ja maksoin noin 32 euroa, havainnollinen kirja. Täsätä osiosta oli kysymyksiä, jotka liittyivät kuntien valtionosuuksiin.
***
Matti Lahtinen, Timo Lankinen: Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä. kuvassa oleva 637 sivua, 2009, Tietosanoma, teoksesta on menossa kahdeksas uudistettu painos, jonka kuva alla.
Painovuosi 2013, 470 tekstisivua ja liitteineen ja hakemistoineen 718 sivua.
Teos on Opetushallinnon tutkinnon tentin opetusalan hallinnon osiossa yhdessä ao lakien kanssa, jotka ovat liitteenä tässä on 428 sivua, ja noin 200 sivua lakeja ja 11 sivun hakemisto, mikä minusta on kohtuullisen hyvä.
Kirja on katsaus nimensä mukaisesti koulutuksen lainsäädäntöön, joka on laadittu kouluasteittain eli esimerkiksi Perusopetuslaki, ja -asetus, Lukiolaki ja -asetus, ..mutta myös Opetushallituksen, OKM:N ja valtioneuvoston päätösvalta on tarkastelussa.
Lait ja asetukset käsittelevät samoja asioita, mutta eri kouluasteilla, esiopetuksesta ammatilliseen aikuiskoulutukseen asti: järjestämislupa, järjestäjä, koulutuksen tavoitteet, määräykset, kurinpito, teoksessa on käsitelty koulutuksen järjestäjää eri kouluasteilla, koulutuksen tavoitteita, suoritettavia tutkintoja, opetuksen järjestämistä, opetussuunnitelmajärjestelmää, opetuksen järjestämistä, opetuksen arviointia, opiskelijan oikeuksia ja velvollisuuksia, oikeusturvaa ja muutoksenhakua, henkilöstöä ja kelpoisuusvaatimuksia, opetushallintoa ja opetuksen rahoitusta. Opettajia koskevia määräyksiä koululaissa ei paljoakaan ole, ne tulevat Kuntalaista, ja esim. Laista kunnallisesta viranhaltijasta, Perustuslaista. Opettajan kelpoisuudesta on säädetty asetuksella.
Kirja on hyvä työkäytössä kattavan hakemistonsa ansiosta. Kirjoittajat ovat juristeja, jotka ovat (olleet) opetushallituksessa töissä, Lankinen pääjohtajanakin, ja oli töissä opetusministeriössä (nykyisin OKM). Pidän kirjaa varsin hyvänä. Todellisuudessa asiat eivät ole minusta aina niin selviä kuin luullaan, eikä aina myöskään muutoksenhakutilanteissa ole pelkästään merkitystä sillä miten on toimittu, vaan miten toiminta perustellaan muutoksenhakutilanteessa. Tämä opus kuitenkin määrittää, miten pitää toimia, ja mitä lait ja asetukset kertovat. Valitus- tai kantelutilanteessa minusta ollaan kaikkein löysimmällä alueella, kun puhutaan opiskelijan arvioinnista. Vaikka on tapoja hakea muutosta arviointiin, ei koko luokan arviointitilannetta avata, eikä pystytä koko lukuvuoden tai peruskoulun osaamishistoriaa avaamaan. Perusopetuksen opsin perusteiden osaamiskriteerit on kirjattu vain osaamiselle kahdeksan. Ainakaan vanhemmat eivät ole olleet yhdelläkään tunnilla läsnä. (Luultavasti valitus voi olla menestyksellinen, jos oppilaalla on näyttää kaikki tekemänsä kyseisen oppiaineen arvostellut kokeet, ammattilainen näkee helposti suoritustason ja onko kokeet korjattu oikein ja oikeudenmukaisesti, oppilaan arviointiin vaikuttavat toki muutkin asiat kuin kokeet).
Koulualan ammattilainen tuntee oman kenttänsä, eli peruskoulun rehtori ja lehtori tuntevat oman kouluasteensa asetuksen ja lain, sekä opsin perusteet. Tässä kirjassa on lisäksi tuotu muita lakeja ja asetuksia, jotka voivat vaikuttaa koulussa tapahtuvaan toimeen. Jos toimii yhdessä koulussa on helpompi katsoa suoraan laista:
Esimerkiksi Perusopetuksen 6 § kertoo varsin tyhjentävästi, mitä oppilaan koulupaikan määräytymisestä on säädetty
”Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. (23.12.1999/1288)
Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (23.12.1999/1288)
Lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, jossa 31 §:n 3 momentin nojalla peritään oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa kunnan päätöksen tai opetuksen järjestämisluvan perusteella noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää”.
Eli yksittäisessä tapauksessa, jos ei ole "tulkintaongelmaa" laki on minusta parempi. Tässä on minusta selvää, että ei ole mitään määrättyjä kilometrirajoja ja antaa kunnalle "pelivaraa".
Kirjan teho on kuitenkin siinä, että siinä on kattavasti eri kouluasteet ja tilanteet selvitetty toistonkin kautta ja aina voi katsoa lain kirjaimen, sovellettavat lait on kirjattu kattavasti.
Kirjan lopuksi tarkastellaan aluetta, joka koskettaa vain kuntapäättäjiä, talousjohtajia ja rehtoreita, ei niinkään oppilaita tai opettajia, eli koulutuksen rahoitusta. Peruskoulun rahoitus on sangen monimutkaista, koska siinä yhdistyy ikäluokka, peruskoulua käyvät, eräät suoritteet, kotikuntakorvaukset, tasausjärjestelmät ...
Ammattikoulusta, ja lukiokoulutusta koskeva rahoitusmalli sen sijaan on varsin yksinkertainen. Ei ehkä niin yksinkertainen, kun tässä kirjaan, mutta opiskelijamäärät 20.9 ja 20.1 ovat ratkaisevia, ja aiempana vuonna määrätty yksikköhinta ja erityisopiskelijat. Perusrahoitus saadaan opiskelijamäärän ja opiskelijakohtaisen valtionosuuden tulona, erityisoppilaista se maksetaan korotettuna. Tämä maksetaan koulutuksen järjestäjälle, mutta ilman korvamerkkiä. Lisäksi ammattikoulut saavat ainakin tuloksellisuusrahaa, johon vaikuttaa valmistuminen, työllistyminen, keskeytykset, opettajien "pätevyys", ja eräät muut suureet ... Rahoitus saadaan valtiolta ja kunnilta. Minkään kunnan ei ole pakko järjestää toisen asteen koulutusta, mutta jokainen voi hakeutua vapaasti lukioon tai ammatilliseen koulutukseen (paitsi 2014 alkaen ne, joilla on toisen asteen tutkinto), kuitenkin kunta maksaa yhteisen pottiin rahaa, mutta se ei joudu maksamaan kotikuntakorvauksia, kuten peruskoululaisten osalta.
Opetushallinnon tentin opetusalan hallinto -osioon kuuluivat tämän kirjan lisäksi kaikkien eri kouluasteiden lait ja asetukset, sekä vastaavat määräykset yksityisistä kouluista. Lisäksi lukion ja peruskoulun valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet, kelpoisuusasetus ja monta nippua lakeja, joiden kantaminen tenttipaikalle oli episodi sinänsä. Kannattaa miettiä, että ei ota päällekkäistä materiaalia eli kysymyksiin vastaamista kannattaa harjoitella. Esimerkiksi Yksityiskoulun hallinto. Etsii viitteet, lait ...
Kirja on oma, hankin sen erästä koulutusta varten.
***
Opetushallinnon A-osan tentin esittelyt kirjoista on täällä.
B-osassa on kolme osiota, ja ne voi suorittaa erikseenkin.
Kun Opetushallinnon tutkinnon A- ja B-osa on paketoitu, tulee OPH:sta 188 euron postiennakolla todistus. En käynyt kurssia, ja olin tenteissä perättäisinä kuukausina ja läpäisen ne, luultavasti tämä tentti meni paremmin, kun oli rutiinia, ja tiesi, että ajasta tulee pulaa, en vedellyt mitään marginaaleja vaan aloin heti kirjoittaa. Jos ei ole ollut hallinnollisessa työssä, tentti on minusta vaikea. Itse olen toiminut kaikilla kouluasteilla opettajana ja olen kiinnostunut muistakin kouluasteista kuin missä olen ollut töissä, se auttoi tentissä. Jos hallinnollista kokemusta on useampi vuosi, kurssi on minusta tarpeeton, eli tenttiin vain. Kurssi maksaa 700 euroa, lisäksi tenttitilaisuudet ovat maksullisia ja kurssimaksut päälle. Usein vielä tulevat matkat ja majoitus.
Kursseja, niitä 700 euron on esim. OPH:ssa 2 -4.6.2015 (a-osa) ja 4-6.8.2015 (b-osa) sekä toinen kurssi 24.11 -26.11.2015 (a-osa) ja 12.1 - 14.1.2016 (b-osa), Hakaniemenranta 6:ssa Helsingissä.
perjantai 1. helmikuuta 2013
Sähköä ylioppilaskirjoituksissa
Sähköisiä ylioppilaskirjoituksia suunnitellaan.
Tässä oli aiemmin spekulaatiotani, siitä miten helposti esim. windowspohjaiseen tietokoneeseen voi piilottaa skannatut kirjat-tiedoston ja vaihtaa tiedostotunnusta, ja myös sitä, että jos oma tietokone sallitaan se nostaa kustannusksia ...poistin ne ja laitan verkosta löytämääni tietoa. Menkää oikeille tiedon lähteille ja osallistukaa keskusteluun :)
ja sivu löytyy http://digabi.fi/doku.php?id=start eli täältä
Alas laitan sivuilta löytämäni aikataulun, eli jos kirjoittaa "normaalisti" vuonna 2013 aloittavat eivät joudu "saa" kirjoittaa sähköisesti.
***
Aikataulu Digabin mukaan
Syksyn 2016 tutkinto
Saksa, pitkä oppimäärä
Saksa, lyhyt oppimäärä
Maantiede
Filosofia
Kevään 2017 tutkinto
Ranska, pitkä oppimäärä
Ranska, lyhyt oppimäärä
Yhteiskuntaoppi
Psykologia
Syksyn 2017 tutkinto
Ruotsi, pitkä oppimäärä
Suomi, pitkä oppimäärä
Ruotsi, keskipitkä oppimäärä
Suomi, keskipitkä oppimäärä
Uskonto, evankelis-luterilainen
Uskonto, ortodoksinen
Elämänkatsomustieto
Terveystieto
Historia
Kevään 2018 tutkinto
Englanti, pitkä oppimäärä
Englanti, lyhyt oppimäärä
Espanja, pitkä oppimäärä
Espanja, lyhyt oppimäärä
Italia, lyhyt oppimäärä
Portugali, lyhyt oppimäärä
Latina, pidempi oppimäärä
Latina, lyhyt oppimäärä
Biologia
Syksyn 2018 tutkinto
Äidinkieli, suomi
Äidinkieli, ruotsi
Äidinkieli, inarinsaame
Äidinkieli, koltansaame
Äidinkieli, pohjoissaame
Suomi toisena kielenä
Ruotsi toisena kielenä
Venäjä, pitkä oppimäärä
Venäjä, lyhyt oppimäärä
Fysiikka
Kemia
Pohjoissaame, lyhyt oppimäärä
Inarinsaame, lyhyt oppimäärä
Koltansaame, lyhyt oppimäärä
Kevään 2019 tutkinto
Matematiikka, pitkä oppimäärä
Matematiikka, lyhyt oppimäärä
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Mediaani-Maanantai
| Kuva suurenee klikattaessa |
Maanantain kunniaksi yläkuvasta selviää, että kolmion keskijanat eli mediaanit leikkaavat toisensa kolmion kärjistä lukien suhteessa 2:1. Vektoriosoitus näyttää, että se on sivujen mitoista tai kulmista riippumaton tieto.
Mediaani on myös keskiluku, sitä käytetään erityisesti palkkataulukoissa. Oletetaan tilanne, että lakimiesten palkkaa mitataan jollakin keskiluvulla. Moodi kertoisi tyypillisimmän palkan esimerkiksi 5000 euroa kuussa (luku arvattu), keskiarvo on palkkajakaumissa huono keskiluku, jos nimittäin jollakin lakimiehellä on palkka vaikapa 85 000 euroa kuussa palkka, keskiarvosta tulee varsin suuri, sillä palkkasummasta, joka jaetaan lakimiesten lukumäärällä, luku ei kuvaa ehkä kovinkaan hyvin keskipalkkaa, ei ehkä kenenkään.
Mediaani on keskiluku (palkka) jonka ala- (ylä-)puolella on 50% palkoista, esimerkiksi 5500 euroa (luku keksitty), luonnollisesti lukujen pitää olla kvantitatiivisia, kvalitatiivisille asteikolle se ei käy, vaan miille käy moodi, joka on tilastoaineiston tyypillisin luku moodi = tyyppiarvo.
perjantai 25. tammikuuta 2013
Vektorilaskenta on helppoa ja havainnollista
| Kuva suurenee, kun klikkaat sitä |
Meillä käytiin lukiossa läpi vektorilaskentaa, sitä käytettiin hyväksi geometriassa, jota ei erityisemmin ollut.
Nykyisin on päinvastoin. Lukion laajan/pitkän oppimäärän kolmoskurssi on pyhitetty geometrialle. Ylioppilaskirjoitusten jokerit ovat usein geometriaa.
Tendenssi tulee jatkumaan, koska geometriassa ei graafiset laskimet auta, vaan päättely. Tuleva yo-kokelas treenaa geometriaa, se kannattaa, tai opettele vektorilaskentaa. Piirrä, mieti ja laske.
Jos pitää laskea kuution avaruuslävistäjien välinen kulma, se on molemmin keinoin mahdollista, mutta vektoreilla minusta yksinkertaisempaa.
Toinen lävistäjä (yläkuva) on muotoa i + j + k ja toinen esim -i + j + k ottamalla näistä pistetulo ja voidaan ratkaista vetorien välisen kulman cosiini, kun on laskettu molempien vektorien pistetulo, joka on luullakseni 1, vektorien itseisarvo lienee nelilöjuuri kolme
Tällöin cos a = 1/3, mistä saadaan väliselle kulmalle a:lle likiarvo 70,5 astetta :)
lauantai 19. tammikuuta 2013
Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen -kirjan esittely ja ajatuksiani kirjasta
Oppilaitoksen
turvallisuusjohtaminen, toimittanut Jyri Paasonen, Tietosanoma, 2012, 208 sivua, sisällys ja
hakemisto sivumäärässä. Paasonen toimii yliopettajana Laureassa (AMK), muita kirjoittajia ovat alkusanojen mukaan Tero Huumonen ja Laura Paasonen, he ovat turvallisuustutkijoita
Lainaus esittelytekstistä Adlibriksen sivuilta
Oppilaitosten
turvallisuus koskettaa suurta määrää ihmisiä päivittäin. Viime vuosina aiheesta
käydyissä keskusteluissa suuren painoarvon ovat saaneet yksittäistapaukset,
erityisesti koulusurmat ja niihin johtaneet tapahtumaketjut.
Tämä on totta, tulee teoksessa hyvin ilmi
Koska
yksittäiset oppilaitokset ovat usein hallinnollisesti osa laajempaa
kokonaisuutta, haasteita turvallisuusjohtamiselle aiheuttaa koordinoinnin ja
asiantuntemuksen jakautuminen eri tahoille. Keskeinen ongelma oppilaitoksissa
onkin, että turvallisuutta ei tarkastella kokonaisvaltaisesti ja että
turvallisuustoimien toteutuksessa, resursoinnissa ja valvonnassa on puutteita.
Tämä on totta, tulee hyvin ilmi, resurssointiin ei esitetä mallia, eikä voidakaan resurssointi on budjetti- ja toimintasääntöasia
Oppilaitoksen
turvallisuusjohtaminen tarkastelee oppilaitosten turvallisuutta ja riskienhallintaa
tutkimustiedon ja käytännön kokemuksen pohjalta oppilaitoksen johtamisen
näkökulmasta. Kirjassa on tarkasteltu systemaattisesti myös oppilaitosten
turvallisuuteen liittyvää oikeudellista sääntelyä ja vastuukysymyksiä.
Tämä on totta, tulee ilmi, mutta tilanpuutteen vuoksi yhtään oikeustapausta ei ole, mikä olisi suotavaa. Toisaalta tämä on yleiskatsaus.
Kirja
tarjoaa konkreettiset työkalut oppilaitosten turvallisuusjohtamiseen ja
esittelee oppilaitoksille kehitetyn riskienhallintamallin.
Yksi malli esitetään luvussa 6. Minusta aika heppoinen malli, lähinnä itsearviointiin, parempi sekin kuin ei mitään.
Eli pohjatiedoksi hyvä kirja. Referoin kirjaa lukupäiväkirjan omaisesti. Väärintulkinnat ovat minun vastuullani, ei lukijan, eikä kirjan toimittajan
Eräänä Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen kirjoittamisen lähtökohtana on Suomessakin tapahtuneet koulusurmat. Hieman on
analysoitu asiasta käytyjä nettikeskusteluja. Kuitenkin teoksen lähtökohta on
ankkuroitu koulun turvallisuuteen. Johdantoluvussa pohditaan kyllä useita
olennaisia asioita kuten ”rikollisuuden kaltaisten vakavien riskien ja
oppilaitosten suhdetta ei ole helppo ymmärtää … yhtymäkohdat epäsuoria …”
Alussa
viitataan myös Jokelaan ja Kauhajoen tapauksiin, ja siihen että poliisin toimia
aselupaan liittyen tutkittiin ja käsiteltiin, ja Saksassa koulusurmaajan isä
passitettiin kuolematuottamuksista vankilaan. Ehdottomana etuna pidän, että hirmutekijöiden nimiä ei ole mainittu, muutenkin asia on käsitelty asiallisesti. Johtopäätöksiä tai estotapoja en löytänyt, mutta niitähän ei ole kenelläkään. Kompleksista maailmaa monesti painotetaan, mutta sitä ei avata eikä analysoida, eikä tuoda mitään analyysin välineitäkään.
Kirjan
näkökulma on sen tekstin mukaan hallinnollinen ja oikeustieteellinen. Minusta
oikeudellisesta vastuusta on parempiakin kirjoja esim. Suopohjan ja Liusvaaran Oikeudellinenvastuu opetustoimessa, jonka luettuaan varmasti ymmärtää, kenellä vastuu on
ja miten se ilmenee. Siinä on paljon oikeustapauksia, siinä ei ole toisaalta turvallisuusuhkanäkökulmaa, mutta näkökulma vastuuseen ja vastuutapahtumaan. Opetus on julkista toimintaa, joka perustuu lakiin. Opetustoimen vastuut ovat laeissa ja toimintasäännöissä naulattu kiinni vahvoin vastuuväkäsin.
Kuten kirjan
yhdessä luvussa mainitaan eri kouluasteiden laissa määritellään käsite ” Oikeus
turvalliseen opiskeluympäristöön" eli esimerkiksi peruskoulun
opetukseen osallistuvalla on lain mukainen oikeus tähän, velvollisuus siihen on
koululla, lisäksi laissa lukee, että ”Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä
järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat järjestysmääräykset,
joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista
sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä” (Perusopetuslaki) joka
jatkuu
”Edellä 3
momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä
voidaan antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta
tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta
käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun omaisuuden
käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun
alueella”.
Vastuu tulee
osittain lakitekstistä, mutta minusta myös kunnan määräämistä johto- ja/tai toimintasäännöistä, kenellä se on tai ei ole.
Lisäksi kirjassa mainitaan velvollisuuksia muualtakin eli aiemmin
mainittu velvollisuus järjestää turvallinen opiskeluympäristö, lisäksi on
työturvallisuuslain määräykset, velvoite opiskelijahuollon järjestämisestä, aiemmin
mainitut järjestyssäännöt sekä pelastuslain mukainen pelastussuunnitelma. Toisaalta kenellekään koulussa ei ole pakkokeinolain mukaisia valtuuksia, ja koulun vastuu ja valta ulottuu vain kouluaikaan ja koulun toimintaan. Edes koulualueella ei ole tarkastusoikeutta esimerkiksi kassien suhteen.
Teoksessa herätetään kysymystä, että toimiiko riskien tunnistaminen? Se on varmasti aiheellinen kysymys. Paineet koululla ovat kovat. Turvallisuus on taattava, tiedot, joista uhkat voivat selvitä on nettien foorumeilla, terveydenhuollon papereissa ja poliisilla, eli moniammatillista yhteistyötä kaivattaisiin, mutta salassapitosäännökset hiertävät. Vanhemmilla on mielipiteitä, ja minusta heillä on oikeus vaatia toimia, käyväthän heidän huollettavansa koulua, ja he ovat veronmaksajia, opettajilla on omat mielipiteensä ja vielä oppilailla. Salassapitosäännökset: mielipiteistä, poliittisista suuntautumisista, sairauksista ja harrastuksista nauttivat Perustuslain suojaa. Eikä yksittäisestä tiedosta seuraa uhkaa tai riskiä. Jos joku harrastaa ammuntaa, siitä ei seuraa välitöntä uhkaa. Jos joku on masentunut siitä ei yksin seuraa uhkaa. Jos joku pukeutuu mustaan, se ei ole uhka. Uhkakuva on palapeli, minkä paloja emme huomaa, emmekä osaa yhdistää. Aina palaset eivät yhdisty, eikä motiivit johda tekojen asteelle. Vasta monen tekijän yhteisvaikutus voi laukaista tapahtumaketjuja, siksi minusta pitäisi selvittää, miksi väkivaltaan turvaudutaan. Pitää muistaa, että monen muunlaista riskiä on olemassa, tulipaloja, kaasuvuotoa, onnettomuuksia, uhkailuja, ulkopuolista varkautta ...
Yleensä
koulujen turvallisuudesta puhuttaessa penätään kameroita ja oikeutta turvatarkastuksiin. Kameravalvontaa ei voi minusta ulottaa sosiaalitiloihin, joten
sillä ei ole autuaaksi tekevää vaikutusta, lisäksi kameravalvonnasta täytyy ilmoittaa, ja kameroiden paikat ovat tunnetut, sama pätee turvatarkastuksiin,
riskit koulukiusaaminen ja uhkailu pitää tunnistaa ja reagoida minusta jo
paljon aiemmin …
Ampumaselakia selailin, ja minusta siitä ilmenee, että aseenkäsittelylupa ei liene julkinen tieto, ja aseenkäsittelyluvasta päätettäneen 27§:n mukaan. Kuitenkin oppilaitokselle voisi olla hyödyllistä tietää uhkauksien sattuessa, onko henkilöllä mainittu lupa ja aseita. Toki jos poliisille ilmoitetaan, he sen varmasti tietävät tai saavat katsoa rekisteristä, kirja mainitsee, että on ehdotettu, että kuulutusjärjestelmän asennus tehtäisiin yli 100 opiskelijan oppilaitoksessa. Riskitilanteessa kuulutusjärjestelmä ei myöskään yksin tee autuaaksi, mutta sitä voidaan käyttää vain jos se on olemassa. Olemattomalla kuulutusjärjestelmällä ei kuulutella. Turvajärjestelyt ovat lainkin mukaan salaisia, koska niiden vuotaminen julkisuuteen suurentaa riskiä
Ampumaselakia selailin, ja minusta siitä ilmenee, että aseenkäsittelylupa ei liene julkinen tieto, ja aseenkäsittelyluvasta päätettäneen 27§:n mukaan. Kuitenkin oppilaitokselle voisi olla hyödyllistä tietää uhkauksien sattuessa, onko henkilöllä mainittu lupa ja aseita. Toki jos poliisille ilmoitetaan, he sen varmasti tietävät tai saavat katsoa rekisteristä, kirja mainitsee, että on ehdotettu, että kuulutusjärjestelmän asennus tehtäisiin yli 100 opiskelijan oppilaitoksessa. Riskitilanteessa kuulutusjärjestelmä ei myöskään yksin tee autuaaksi, mutta sitä voidaan käyttää vain jos se on olemassa. Olemattomalla kuulutusjärjestelmällä ei kuulutella. Turvajärjestelyt ovat lainkin mukaan salaisia, koska niiden vuotaminen julkisuuteen suurentaa riskiä
Netti on
minusta kopioinnin maailma. Kirjan mukaan Columbinen tapaus vuonna 1999 aloitti
uuden aikakauden. Yleensä jokaisen tapauksen jälkeen vaaditaan kovia toimia ja
nollatoleranssia. Toisaalta kirja huomauttaa, että opiskelijoiden riskit joutua esim. väkivallan kohteeksi voivat
olla suurempia vapaa-ajalla. Totta, mutta itse olen sitä mieltä, että koska
koulu on julkisen vallan järjestämää ja oppivelvollisuus on pakollinen, koulun
turvallisuus pitää ensisijaisesti varmistaa
Kirja
tarvitsisi enemmän konkretiaa. Teoksessa mainitaan kylläkin oikeita asioita,
esimerkiksi jossakin vaiheessa suosiossa olleet strategisen johtamisen
tasapainotetut tuloskortit ja faktan, että pitkässä juoksussa jotain tapahtuu,
lisäksi mainitaan, että organisaatioissa pyritään enemmän kitkemään haitallisia
kehityksiä kuin rakentamaan suotuisia, edelleen turvallisuusriskien jäljet ovat
murusina toimijoilla (opettaja, terveydenhoitaja) teoksen mukaan kompleksinen
toimintaympäristö haastaa strategian, ja vaatii nopeita siirtoja, eikä kaikkea
pystytä ennakoimaan eikä hallitsemaan, mutta toimintaohjeita pystytään antamaan
Teoksessa
mainitaan monia asioita, puhutaan prosessiorganisaation haasteista, ydin- ja
tukiprosesseista ja prosessin omistajista, puhutaan visiosta, johon strategia
kenties suuntaa, kerrataan fakta, että työyhteisön arvot ovat ”joskus”
erilaiset kuin tehdyt arvot, päätellään, että koulujen turvallisuusjohtamisessa
ja kulttuurissa on haasteita. Turvallisuusjohtaminen yläkäsite riskien
hallinnalle eli pitäisi jollakin tasolla tunnistaa riskejä esimerkiksi niiden
todennäköisyys, haitan suuruus, ja käsitellä niitä matemaattisesti tai muuten.
Turvallisuuskulttuurin
johtamisesta puhutaan.
Sen jälkeen käsitellään vastuu-käsitettä eli ”velvollisuus
vastata jostakin asiasta” on vastuun kantajalla, yhteiskunnallinen oikeudellinen
ja eettinen vastuu, sitten eksytään hallintolain ja kuntalain koukeroihin, mutta liian pintapuolisesti.
Joskin konkreettisesti mainitaan seuraavat vastuun lähteet: perustuslaki 2§ Julkisen
vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on
noudatettava tarkoin lakia. jota täydentää 118 § Vastuu
virkatoimista: Virkamies vastaa virkatoimiensa
lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen
päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Paasonen
naulaa sivuille perusopetuslain 37§:n
37
§Henkilöstö: Jokaisella
koululla, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua opetusta, tulee olla
toiminnasta vastaava rehtori. Sekä tosiasiat että on olemassa sekä rikosoikeudellinen vastuu että vahingonkorvausvastuu ja , että kunnallistan viranhaltijaa koskee työturvallisuuslaki ja määräykset.
Se, että rehtorilla on vastuu, ei tarkoita, että rehtorilla olisi toimivalta kaiken pahan estämiseksi ja absoluuttisen turvallisuuden takaamiseksi. Syrjäytymistä pitäisi ehkäistä, mielenterveysongelmia ennalta ehkäistä ja yhteistoiminnallisuutta ja toisen hyväksyntää lisätä, ja koulukiusaaminen kitkeä toimintakulttuurista.
***
Pääanti
lienee kuudennessa luvussa (ennen päättölukua eli seitsemättä),
käsitykseni mukaan suositetaan kysely (minulle tuli mieleen lähinnä organisaation itsearviointi) riskilomake, jonka pohjalta hahmotetaan todennäköisyyksiä,
tapahtuman vakavuutta ja kehittämistoimia. Tämä minusta tapahtuu monessa työpaikassa vaarojen ja haittojen arvioinnin yhteydessä, joka perustuu jo Työturvallisuuslakiin.
***
Oma näkökulma on seuraava.
Turvallisuuteen minusta kuuluu se, että
*Koulu on ohjeistettu oppimispaikka, jossa toiminta on ennustettavaa.
*Oppilailla on turvallinen oppimisympäristö.
*Opettajilla mahdollisuus opettaa ja kasvattaa,
*Rehtorilla kunnon resurssit vastata koulusta.
*Toimintasäännössä on vastuutettu toimijat tarkoituksenmukaisesti.
*Riskikartoitus on tehty, tarkoituksenmukaisissa kiinteistöissä,
*Kriisi- ja pelastussuunnitelmat on tehty ja testattu.
* Ymmärretään, että ennaltaehkäisy on tärkeä osa turvallisuudessa, ja
*toimintaohjeet kriisitilanteessa täydentävät turvallisuustilannetta.
*Opettajien turvallisuuteen kuuluu se, että tilat ovat turvalliset ja tervelliset,
*Ulkopuolisten toimijoiden taholta tai muualta ei kohdistu uhkaa, koulussa on hyvä työilmapiiri.
*Oppilaiden kannalta turvallisuus on hyvä sisäilma, hyvä oppisympäristö, ja koulu, jossa ei kiusata, eikä uhata väkivallalla.
*Vanhempien mielestä turvallinen koulu on sellainen, johon lapsensa huoletta laittaa oppimaan, saavuttamaan niitä tietoja ja taitoja, joita elämässä tarvitaan.
*Lasta ei kiusata, eikä hänelle tarjota koukuttavia päihteitä.
*Arvostelu ja arviointi on oikeudenmukaista, ja kohtelu asiallista sekä lainmukaista.
*Yhteiskunnan kannalta koulutus on turvallista, jos annetut oppimis- ja kasvatustavoitteet saavutetaan, eikä häiriöitä toiminnassa ole. Veronmaksajan rahoja käytetään tehokkaasti ohjeiden mukaan
Oma näkökulma on seuraava.
Turvallisuuteen minusta kuuluu se, että
*Koulu on ohjeistettu oppimispaikka, jossa toiminta on ennustettavaa.
*Oppilailla on turvallinen oppimisympäristö.
*Opettajilla mahdollisuus opettaa ja kasvattaa,
*Rehtorilla kunnon resurssit vastata koulusta.
*Toimintasäännössä on vastuutettu toimijat tarkoituksenmukaisesti.
*Riskikartoitus on tehty, tarkoituksenmukaisissa kiinteistöissä,
*Kriisi- ja pelastussuunnitelmat on tehty ja testattu.
* Ymmärretään, että ennaltaehkäisy on tärkeä osa turvallisuudessa, ja
*toimintaohjeet kriisitilanteessa täydentävät turvallisuustilannetta.
*Opettajien turvallisuuteen kuuluu se, että tilat ovat turvalliset ja tervelliset,
*Ulkopuolisten toimijoiden taholta tai muualta ei kohdistu uhkaa, koulussa on hyvä työilmapiiri.
*Oppilaiden kannalta turvallisuus on hyvä sisäilma, hyvä oppisympäristö, ja koulu, jossa ei kiusata, eikä uhata väkivallalla.
*Vanhempien mielestä turvallinen koulu on sellainen, johon lapsensa huoletta laittaa oppimaan, saavuttamaan niitä tietoja ja taitoja, joita elämässä tarvitaan.
*Lasta ei kiusata, eikä hänelle tarjota koukuttavia päihteitä.
*Arvostelu ja arviointi on oikeudenmukaista, ja kohtelu asiallista sekä lainmukaista.
*Yhteiskunnan kannalta koulutus on turvallista, jos annetut oppimis- ja kasvatustavoitteet saavutetaan, eikä häiriöitä toiminnassa ole. Veronmaksajan rahoja käytetään tehokkaasti ohjeiden mukaan
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
