Radion urheiluselostukset ja TV:n

Kuuntelin pikku poikana radion rinnakkaisohjelmasta urheiluohjelmat. Näin voi sanoa, koska niitä tuli todella vähän. Useimpina päivinä tuli vain yksi Urheiluradio noin kello 21 viiden tai kymmenen minuutin mittaisena, ja sitä toimittavat K-A Leväaho ja Ilmo Lounasheimo ja muut sen aikaiset urheilutoimittajat. Maanantaisin ei ehkä tullut Urheiluradiota, koska viikonloppuna urheilua radiosta tuli enemmän. Silloinhan oli vain kaksi YLE:n radiokanavaa ja kaksi tv-kanavaa.

1970-luvulla radioitiin hiihtoa, yleisurheilua ja jääkiekon ja jalkapallon MM-kisat ja olympiakisat. Jääkiekkoa selostivat Raimo Häyrinen, jonka puhenopeus oli aivan ylivoimainen. Myöhemmin Antero Viherkenttä alkoi selostaa toisen paikkakunnan jaakiekkopelejä. Häyrinen selosti muitakin lajeja, ja yleisurheiluselostajana hän oli hyvä ja nyrkkeilyselostajana sekä rallissa.

Nyrkkeilyselostajista paras oli eittämättä Ilmo Lounasheimo, hänen asenne ja tietämys olivat aivan mahtavia. Hän säilytti rauhallisuutensa aina. Suruviestin luin 16.7.2014 Ilmo Lounasheimo kuoli 93-vuotiaana.
Jani Rajalin niminen selostaja taitaa nykyisin selostaa nyrkkeilyä Eurosportilla ja myös MTV3Maxilla?, minusta hän on hyvä selostaja. Antero Viherkenttä selosti hyvin nyrkkeilyäkin, mutta kuvaili liian yksityiskohtaisesti lyönnin seurauksia. Viherkentästä on aiemmin kirjoitus täällä. Hänen paraatilajinsa olivat pesäpallo, suunnistus, ampumahiihto ja paini, mutta Viherkenttä oli monitaituri, koska laji kuin laji, hän loisti. Viherkenttä selosti myös kenen parina vaan.

Esimerkiksi Juhani Sipilän kanssa yleisurheilua. Sipilä oli muistaakseni varsin hyvä ammunnan selostaja, ammunnan lähetyksiä tuli vain olympiakisoissa. Sipilä osasi myös kuvailla naisurheilijoita oikein. Helposti joko korostetaan liikaa lihaksia tai joitain muita ominaisuuksia.

Paavo Noponen selosti ainakin hiihtoa ja yleisurheilua. Yleisurheiluselostuksista minulle on jäänyt mieleen ne juoksut Kalevan kisoissa ja Ruotsi - Suomi maaotteluissa, joissa hänen oma poikansa Erkka Noponen juoksi 400 metrin aitoja. Siinä oli selostusjärjestys selvänä, tarkkailussa oli HKV:n ja Suomen Erkka Noponen. Isä-Paavo Noponen puhui virheetöntä kirjakieltä, ja oletan hänen aloituspuheenvuoronsa olleen aina valmiiksi kirjoitettuna, ainakin sinivalkoisia maisema- ja sankarikuvauksia ne olivat, Pekka Tiilikainen esiintyi näissä selostuksissa usein ja myös antiikin sankaritkin tarvittaessa.

Radion valttina olivat suorat lähetykset. 1970-luvulla jääkiekosta ei tullut TV:ssä suoraa lähetystä, eikä yleisurheilun Euroopan Cupista. Kun TV:n urheilun lähetysajat nousivat, radioselostukset muuttuivat, eli tuli enemmän selostustiimejä, Radio Suomen pesäpallo-, jääkiekko-, ja jalkapallokierroksia, joissa paikkakunta vaihtui, studiossa oli joku, joka siirteli paikkakuntia, ja kertoi muita urheilutuloksia tai soitti musiikkia.

TV on nykyajan väline. Meillä ja muilla näkyy monia urheilukanavia. On paljon selostajia, ja moniin lajeihin voi erikoistua, kuten golfiin tai tennikseen, mikä ei ennen ollut mahdollista, piti hallita kaikki lajit.

1970-luvulla kuuntelin Anssi Kukkosen selostuksia Helsingin EM-kisoissa, sekä 1972 ja 1976 olympiakisoissa. Julma-Juha Väätäisen Helsingin EM-kisojen vitosen ja kympin selostukset ja Virenin neljän voiton selostukset olivat hyviä. Montrealin kymppiä en nähnyt. Selostuksista osia löytyy internetistäkin.

Pentti Salmi oli asiallinen selostaja ja koripallossa parhaimmillaan. Mielestäni Urheilukanavan Tomi Tiilikainen on ollut paras korisselostaja Suomessa kautta aikain.

Voitto Liukkonen oli erittäin hyvä selostaja soudussa, hän sai selostaa Pertti Karppisen kultasoudut, melontaa ja myöhemmin vielä curlingia.

Antero Mertarannan huippuhetket ovat olleet eittämättä vuosien 1995 ja 2011 lätkämestaruudet. Mertarannassa on samaa innostusta, kuin Mauri Myllymäessä yleisurheilun puolella. Molempien kielikuvat ovat ikimuistosia, eikä ennalta arvattavissa.

Englannin liigaa katsottiin jo mustavalkotelevisiosta ja selostajana oli legendaarinen Aulis Virtanen. Hän teki pitkän päivätyön lauantaisin brittifutiksen parissa, vaikka aina ei ollut kuvaakaan. Uusista futisselostajista Niki Juusela on asiallinen, samoin JP Jalo on hyvä selostaja, tosin meillä ei näy kanavia, joilla hän enää selostaisi.

Eurosport satsaa erikoisselostajiin. Tour De France ei olisi mitään ilman yli-innostunutta Peter Seliniä ja realisti Christian Seliniä. Niin monet Menchovin kaatumiset ja irtiotot on kuultu, hienoja hetkiä, en jaksaisi koko lähetystä katsoa ilman ääntä. Samalla päivitetään pyöräilyn historia, ja Ranskan maaseudun linnat ja paikkakunnan kuuluisuudet. Ihmettelen kuinka innostuneita selostajat ovat vuodesta toiseen, myös vuonna 2013. Peter Selin osaa kääntää lennosta espanjan, ranskan ja italian kielestä. Suosittelen katsomaan lähetyksiä, vaikka pyöräilystä ei pitäisikään, minä tosin pidän. Täällä on Tour de Francen 2014 bloggaukseni.

Aki Kauppinen on todella hyvä snookerin selostaja tähän pätee sama, parempi kuin brittikolleegansa näin sinivalkoisin hörökorvin kuultuna.

*****
2014
Kaj Kunnas on selostanut naisten jääkiekkoa Sotshin kisoissa. Minusta selostus on ollut ihan asiallista, vaikka kritiikkiä on satanut. Kunnas viljelee kielikuvia, jotka ovat hieman erilaisia kuin täysin suomenkieliset selostajat. Minusta Niki Juusela on onnistunut hyvin ja Ville Haapasalon kanssa ovat tehneet reportaasejakin.

Arne Six on todella loistanut Eurosportin tennisselostajana. Kaverin asiantunteva mutta asiallinen vähän luennoiva tyyli puree. Kaverilla on tarkkoja oivalluksia.

R.I.P Antero Viherkenttä

Luin suruviestin tänään, että legendaarinen urheiluselostaja Antero Viherkenttä on kuollut.

Olen murheellinen, mutta haluan kunnioittaa suuren urheiluselostajalegendan muistoa kirjoittamalla niistä suurista hetkistä, joista Antero Viherkenttä välitti minulle pikku poikana ja vähän isompana radion välityksellä.

Yksi Antero Viherkentän lempilajeja oli pesäpallo. Niitä selostuksia kuunteli mielellään, kun hän selosti asiantuntevasti, kenestä tuli kärpänen ja kuka paloi kotipesän kynnyksellä. Hän oli muistaakseni usein Hyvinkään Tahkon otteluita selostamassa. Itse pääsin lajiin sisälle, koska en ole pelannut pesäpalloa.

Antero oli monipuolinen selostaja, hän taisi yleisurhelun ja hiihdon, mutta oli erittäin hyvä ampumahiihdon ja loistava painin selostaja. Oma innostukseni monen lajin seuraamiseen kasvoi hyvän selostajan myötä ja sellainen Antero oli, ja innostunut. Minusta radio on hyvä väline ja Antero oli hyvä radiossa, mutta osasi Antero televisiossakin selostaa. Antero oli aina asiallinen, ja kunnioitti urheilua, urheilijoita ja yleisöä. Hänen sanankäyttönsä oli virheetöntä, hän oli innostunut.

Anteron legendaariset Jukolaselostukset radioon yöllä muistan. Antero toi metsän äänet, ja rapinat ja lamppujonot ja leimaukset elävästi koteihin.

Tietojeni mukaan Antero kutsuttiin Kaukametsäläisiin ensin Taula-Matiksi ja myöhemmin mukaan varsinaiseksi kaukametsäläiseksi, ja 2005 alkaen hän laati Jukolan Viestin sanoman.

Kiitos Antero Viherkenttä, muistoasi kunnioittaen

Nastari-Dilemma

Minulla on ollut useat suunnistuskengät ensin samalta merkiltä ja lestin vaihdon jälkeen myös muilta merkeiltä.

Kaksiin ensimmäisiin nastareihin (vanha Integrator) olin tyytyväinen. Ilman suunnistuskenkiä eli ilman nastareita en enää mene juoksemaan suunnistusrataa, koska tavallisten lenkkareiden kanssa on liukastuminen pelkona. Lisäksi lenkkarin rakenne ei ehkä kestä toistuvaa kastumista eikä sitä ole suunniteltu suojuoksuunkaan, eikä lenkkaria voi uittaa ojissa.

Nastarit ovat kestäneet aina aikansa, mutta nastari joutuu aika kovalle rasitukselle, koska kivisessä maastossa juostaan. Hyvä nastari on sellainen, että ei joudu ajattelemaan jalkojaan, eikä pitoa. Nastarit eivät saa hiertää eivätkä luistaa.

Molemmat aiemmat mallit ovat täyttäneet nämä kriteerit. Rakenne on ollut erilainen, ja niissä on ollut nahkaosia, joten käytössä niiden ominaisuudet ovat muuttuneet kun kenkä kastuu. Nyttemmin ao. merkin kengät ovat täysin uudistuneet, eikä ole enää nahkaa eikä "pahvia" pohjassa. Kengissä on varmasti hyviä ominaisuuksia, kanta- ja päkiävaimennus (netistä löytyy esitteitä), uusimmissa kengissä on lisäksi keskinasta.

Vaimennus on tärkeää ja suoja. Ostin viimeksi nastarit, joka on "riisuttu" malli, ja sain kiveniskun lalanpohjaa, ja on varsin kipeä.

Nyt monet muut merkit ovat tehneet samat muutokset, eli ollaan vaihdettu lestiä ja materiaalia, ja lisätty keskinasta tai kaksi keskinastaa. Uudet nastarit eivät enää "kerää vettä" kuin aiemmat.

Uusimmissa nastareissa on ollut seuraavia ongelmia,
*Ne "menevät kuitenkin kasaan" eli kutistuvat, sen huomaa siitä, että pohjallinen ei mahdu enää kenkään ja kantapäästä alkaa "hiertää".
*Eräässä toisessa mallissa kengän kieli alkoi hiertää jalkapöytään rakkoja.

Joten mitä kannattaa tehdä?
*Koita ostaessasi rakennetta sisältä, ja sovita kenkää kunnolla ja arvioi oman jalan kapeutta.
*Sukan paksuutta ja materiaalia voi vaihdella, tai niin että jos kenkä on ahdas sinne ei mahdu enää paksu sukka, tässä kannattaa ajatella sukan materiaali ja hiertäminen kokemuksen perusteella.

Jos ongelmia tulee
*Trimmaa pohjallista (jos mahdollista)
*Rakkolaastaria voi laittaa rakkoihin
*Bepanthen auttaa ennen ja jälkeen
*Kesällä 2017 lähti nahka koko kantapäästä, ja jouduin laittamaan siihen lopulta apteekista saatavaa "keinoihoa" eli  Duoderm Extra Thin hydrokolloidisidosta, on tietyntyyppistä laastarimaista ainetta, alue pitää puhdistaa kunnolla, vaihdoin aina välillä tätä 'systeemiä'.

Nastariasia on minulle taloudellinen kysymys, sillä parille tulee hintaa yli 125 euroa, eli joka kerraksi ei voi minun omaisuudellani ostaa uusia kenkiä, eikä pitää montaa varaparia niin kuin voisi olla järkevää. David Beckham kuulemma käytti futistossujaan lyhyen aikaa (jotkut puhuvat vain yhdestä kerrasta), eli pitäisi olla sopivia kenkiä odottamassa. Itselläni on suunnistussaappaat, useat lenkkarit, parit sisäpelikengät eli tilaa ja rahaa menee liikaa. Suunnistussaappaat on minusta varsin kiikkerät ja luistaa. Vetisessä maastossa ne ovat toki hyvät, mutta juokseminen niiden kanssa on hankalaa.

Lisää omia kokemuksia
Liian isoja nastareita ei kannata ostaa, mutta liian pieniäkään en suosita, koska nastarit menevät kasaan. Minusta nastarit kutistuvat ajan myötä, sillä oikean jalan kantapää on alkanut hiertää, olen laittanut siihen aivan ohuen sukan, vasempaan jalkaan, johon laitan teippiä laitan pitemmän ja paksumman sukan. Vaikka myyjä väitti, että nastarin koko ei muutu, sen huomaa siitä, että alkuperäinen pohjallinen ei mahdu enää nastariin ja kantapää hiertyy. Olen leikannut pohjalliseen loven, jotta se ei hierrä haavaa kantapäähän. (Tämä toimi kannatttaa uusia aina tarvittaessa).

Nastareihin olen laittanut maalarinteippiä nauhoihin, jotta nauhat eivät aukea.

Tässä ostamani Bold-nastarit mallia 2015 (en ole vielä kokeillut). Bold on nastari, jossa ei ole kanta- eikä päkiävaimennusta, kokeilen tämän kesän niitä.
(Last edit 18.4.2015)

Valitse valitus, unohda uhkailu

edit 18.10.2017

Kouluissa oppilailla ja opiskelijoilla on oma oikeusturvansa. Opettajalehti jokunen vuosi sitten kirjoitti ”Arvosanoja ei ylipuhumalla” -otsikolla  että vanhemmat uhkaavat koulua valituksilla. Minusta nimeenomaan valitus (oikaisu tai muutoksenhakua) on hyvä tie, jos ei normaali neuvottelu auta.

Koulu ei välttämättä ole aina oikeassa, ja oppilas, vanhempi tai opiskelija väärässä. Asiat virallisesti käsittelemällä molempien näkökannat punnitaan. Valituksella uhkailua ennen numeron antoa en pidä järkevänä, valittaa voi jälkikäteen, jos on valitusoikeus, kaikesta ei valitettavasti voi valittaa, esim. lukion yksittäisestä kurssiarvosanasta. Päättöarvioinnista voi AINA valittaa tai sitten vain täytyy tyytyä arvosanaan.

Oppilaan oikeusturva perusopetuksessa

Oikaisuvaatimus Aluehallintovirastolle

-oppilaaksi ottamisesta, poikkeavaa aloittamisajankohdasta tai pidennetystä oppivelvollisuudesta

-erityisen tuen järjestämisestä ja niiden opetusjärjestelyistä,

- oikeudesta saada uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta

Muutoksenhaku hallinto-oikeudesta

-kirjallisesta varoituksesta

-määräaikaisesta erottamisesta

- sekä eräistä opintososiaalisista eduista

Muutoksenhakuaika on 14 vrk eli kaksi viikkoa, kun asiasta on kotiin tullut tieto.

Yleisin kiistan aihe koulussa on oppilaan arviointi, Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista 2 kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Siihen päätökseen voi hakea oikaisua aluehallintovirastosta.

Opiskelijan oikeusturva lukiokoulutuksessa

Opiskelija (tai alaikäisen huoltaja)  voi tehdä oikaisuvaatimuksen Aluehallintovirastolle

-opiskelijaksi ottamisesta,

- erityisiä opetusjärjestelyistä,

-muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta;

- lukion suoritusajan pidentämisestä (tai siitä että ei ole pidennetty) tai ja opiskelijan katsomisestata eronneeksi lukiosta;
- oikeudesta saada uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta.

Opiskelija (tai alaikäisen huoltaja)   voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta

-kirjallisesta varoituksesta

-määräaikaisesta erottamisesta

-opiskeluoikeuden pidättämisestä

-asuntolasta erottamisesta

- koulutuksesta pidättämisestä rikostutkimuksen ajaksi

- sekä eräistä opintososiaalisista eduista

Yleisin kiistan aihe koulussa on opiskelijan arviointi, opiskelijalla on oikeus saada tieto arvioinnistaan sen perusteista ja miten niitä on sovellettu hänen osaamisensa arviointiin, ja opiskelija voi 14 vrk:n kuluessa kirjallisesti pyytää arvioinnin tarkistamista. Opiskelija saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.

Kaikesta ei siis voi valittaa, esimerkiksi opiskelija ei voi valittaa siitä, jos joku "kurssi ei toteudu, tai siihen, missä ja milloin tietty opetus järjestetään".

Opiskelijan oikeusturva ammatillisessa koulutuksessa

Opiskelija (tai alaikäisen huoltaja)  voi tehdä oikaisuvaatimuksen Aluehallintovirastolle

-opiskelijaksi ottamisesta,

-arvioinnin mukauttamisesta,

-huumausainetestin esittämisvelvollisuudesta, ja

-päätöksestä jossa hänet on katsottu eronneeksi

Opiskelija (tai alaikäisen huoltaja)   voi hakea muutosta hallinto-oikeudesta

-kirjallisesta varoituksesta

-määräaikaisesta erottamisesta

-opiskeluoikeuden pidättämisestä

-asuntolasta erottamisesta

- sekä eräistä opintososiaalisista eduista

Opiskelija (tai alaikäisen huoltaja)   voi valittaa opiskelijoiden oikeusturvalautakuntaan

-päätöksestä opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta

Kaikesta ei siis voi valittaa, esimerkiksi opiskelija ei voi valittaa siitä, jos joku "valinnainen tutkinnon osa ei toteudu, tai siihen, missä ja milloin tietty opetus järjestetään".

Yleisin kiistan aihe koulussa on opiskelijan arviointi, ammatillisella opiskelijalla on oikeus saada tieto arvioinnistaan sen perusteista ja miten niitä on sovellettu hänen osaamisensa arviointiin, ja opiskelija voi 14 vrk:n kuluessa kirjallisesti pyytää arvioinnin tarkistamista. Sen jälkeen hän voi hakea tähän oikaisua työelämätoimikunnalta 14 vrk:n kuluessa tiedoksi saannista.

***** Arvioinnin uusimispyyntö ei voi kohdistua minun kokemusten mukaan esimerkiksi lukiossa yksittäiseen kurssiarvosanaan vaan vain päättöarviointiin, ammatillisessa koulutuksessa vain tutkinnon osista on mielekästä hakea muutosta.

Kannattaa muistaa, että opettaja on virkamies ja koulu on julkista toimintaa. Aviin voi tehdä kantelun, sillä ei saa omaa asiaa muutettua, mutta voi vaikuttaa mahdolliseen epäkohtaan. Virkamiehellä on myös velvollisuudet ja oma lukunsa jopa rikoslaissa eli se luku 40, virkamies ei saa ottaa lahjuksia, eikä käyttää virka-asemaa väärin, eikä laiminlyödä virkavelvollisuusksiaan ...

Opiskelija-asuntojonossa oli tunnelmaa ja opintolainaa anottiin

Opiskelin korkeakouluopiskeluni toisella paikkakunnalta ja muutin silloiseen tapaan kotoa pois, enkä sitten koskaan takaisin. Vanhemmat veivät huoneessani olevan sängyn pois ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, ja tein siitä omat johtopäätökseni, eli muutin kokonaan toiselle paikkakunnalle, eikä edes viikonloppuiltu enää kotipaikkakunnalla.

Olen kiitollinen vanhemmille, se oli oikea teko :)

Opiskelija-asuntojonot olivat silloin pitkät ja vain muutamille oli asunto ja ensimmäinen asunto oli soluasunto (yhteinen keittiö ja/tai suihku) tai kahden hengen soluasunto.

Jonotus ei varmastikaan ollut normaali jono, jonka päähän olisi menty jonottamaan vaan siihen oli omat kriteerit:

-Häätö alla
-Toiselta paikkakunnalta
-Ei omaa asuntoa
-Huollettavia lapsia
antoi esimerkiksi lisäpisteitä, ja tarkoitti sitä, että ilman lisäpisteitä, joidenkin jonotus kesti kauan, eikä päättynyt ehkä koskaan? Saatoit olla toisena jonossa, mutta kun asunto vapautui oli jo uusia jonottajia edessä, osassa paikoissa oli jatkuva haku, osassa ehkä ei.
--
* **

Nykyisin ei ehkä näin, eli TARKASTA NÄMÄ, voi olla esim. asuu opiskelupaikalla vanhempien tykönä, eli saa siitä lisäpisteitä
TYS:llä 2012

Hakemusten pisteytys

Lähtötilanne 0 p.

Toinen perhehakijoista asuu TYS:llä 1 p.

Lapsipisteet (per lapsi/raskaus) 2 p.

Hakija asuu vanhempien luona opiskelupaikkakunnalla 5 p.

Sisäinen siirto, yksinasuva 6 p.

Sisäinen siirto, perhe 9 p.

Molemmat perheasunnon hakijat asuvat TYS:llä erikseen 10 p.

Erityinen terveydellinen syy (lääkärintodistus) 10 p.à

Uusi opiskelija Turussa/Raumalla ja ei asuntoa opiskelupaikkakunnalla (koskee vain tammi-, elo-

ja syyskuuta ja riippuu kotikunnasta)

 10-30 p.

Virallisen vaihto-ohjelman kautta tulevat vaihto-opiskelijat 25 p.

Asumisen keskeytyssopimus 50 p.
Tämä tarkoittaa, että turkulainen korkeakouluopiskelija on tuomittu asumaan vanhempien nurkissa, koska opiskelijan ikää eikä vuosikurssia huomioida.
Ihmetyttää, että Turun kaupunki on hallituksessa enemmistönä, ja se ei suosi turkulaisia, eikä turkulaisten veronmaksajien lapsia.
Tulen ottamaan yhteyttä asiasta, harmittaa turkulaisena veronmaksajana.

***
Takaisin muisteluihin
Tilanne aiheutti monesti ongelmia, samanlaisia kuin nykyään on puhuttu, eli suosimalla kaikkia joilla oli joku yllä mainittu "erityissyy" ehkä enemmistö opiskeljoista jäi palvelun ulkopuolelle, eli pääkaupunkiseudulta oleva nuori ei voinut saada opiskeluasuntoa (heti), tai henkilö, joka asui isän vanhan tädin alivuokralaisena Linnanmäen vieressä, ei ollut jonon ykköstykki. Tämä on tietenkin oikeinkin, mutta tästä tuli poleemiikkia, ja esimerkiksi häätöhän voi olla vain henkilöllä, jolla on oma asunto, siis vuokra-asunto, joillain ei ollut taas asuntoa ollenkaan, vaan kävi Riihimäeltä asti "koulua" tai Kouvolasta, juna kulki, mutta rahapussi keveni, ja henkilöllä oli asunto vielä siellä Kouvolassa, ellei asunut vanhempien luona. Jokaisella oli tietenkin tukala tilanne kuten nytkin.

Itse asuin opiskeluaikana kolmessa eri tällaisessa opiskelijasuntosysteemissä: Pääkaupunkiseudulla oli iso Hoas, sitten eri ylioppilaskuntien asuntolat, ja eri osakuntien, eli asuin jonkin aikaa sekä Hoasilla, että ylioppilaskunnan ja myös osakunnan asunnossa, ja tuli koluttua solu kahden hengen asunnolla, solu yhden hengen asunnolla ja perheasuntokin, ja se olikin jo matkan päässä, mutta onneksi pääradan varressa. Asuin kesän vielä toisella paikkakunnalla opiskelija asunnossa, kun yhdestä paikasta joutui kesäksi pois. Eli pääkaupunkiseudulla silloin esim. HOAS, TKY, KY, Hämäläisenosakunnan asunnot ..., Turussa TYS ...

Kultaisella kahdeksankymmenluvulla asuntojen riittävyys oli siis ongelma. Opiskeltuani pidempään kiinnostuin jakoperusteista ja "opiskelija"vaalien kautta pääsin vaikuttamaankin. Se, että tuliko kriteereistä paremmat tai huonommat, on muiden arvioitavissa, enkä ollut kuin yksi monesta eli perusteissa ei ollut minun puumerkkiäni.

Tärkeäähän on niukan hyödykkeen jakamisessa selvät perusteet, ja systeemi. Tässä tapauksessa asumisaikaa on jotenkin rajattava ja se tuntui silloin järkevältä. Se, että omasta kotipaikasta saa asunnon, ei ole opiskelun keston kannalta lyhentävä tekijä, usein ensimmäinen vuosi menee asumissysteemin totutteluun ja iltariennoissa käymiseen, niinkuin opiskelijaelämässä silloin oli tapana, toisaalta pitääkö Helsingistä mennä opiskelemaan Turkuun ja päinvastoin että saa opiskelija-asunnon, ehkä se on hyväksi molemmille kaupungeille ja opiskelijoille.

Miksi tämä asia tuli mieleen? Siksi, että silloin jotenkin tuntui, että enemmistöä ei ainakaan suosittu, koska asunnot jaettiin vain sellaisille jolla oli joku erityinen peruste. Itse olin esimerkiksi tällainen, tulin toiselta paikkakunnalta.

Jokainen kuitenkin ymmärtää, että tällaisia perusteita pitää olla, mutta kaikki on hyvä kirjoittaa näkyviin ja kaikkia, jolla on sama syy pitää kohdella tasapuolisesti, eli arpoa jono sijoitus, niinkuin tottakai tapahtuikin.

Opiskelijat ovat fiksua porukkaa nyt ja silloinkin. Eli kannattaa soittaa asuntoja jakavaan tahoon, ja hakea asuntoa, ja kirjoittaa niinkuin asiat on. Monesta paikasta kannattaa hakea, Helsingissäkin on monia asuntojonoja, eli jonon pituus ei välttämnättä ole koko totuus.

--
Opintotuki oli ruhtinaallinen 1980-luvulla kahtena ensimmäisenä korkeakoulu-opintovuonna en saanut edes opintolainaa opintorahasta puhumattakaan, vaikka asuin toisella paikkakunnalla, vanhempien verotettavat tulot vaikuttivat. Sitten sai kolmantena vuotena sentään lainaa, mutta en asumistukea, vanhempien tulot vaikuttivat 24-vuoteen ja siinä tarkasteluaika oli heinäkuussa, ja skorppari täyttää loppuvuonna, eli olisi pitänyt olla 25-vuotta, mutta lainaa sai opiskeluvuosien mukaan, eli kaksi ensimmäistä nollavuottakin laskettiin mukaan. Tämäkin oli hyvä, valmistuessani lainaa oli 32000 mk, ja jonka maksoin sitten aikanaan pois, mukava yllätys oli, kun valmistuttua korkotukikin sopivasti hävisi, eli tuli motiivi maksaa takaisin äkkiä. Eli kyllä ennenkin oli kannustavia systeemejä silloin kultaisella kasikyt-luvulla :) Kaikilla kavereilla oli yhtä "kivaa", mutta kiva kasvatti, ei kaikkea pidä saada helpolla tai ilmaiseksi. Minusta tämä oli hyvä systeemi, ei kovin oikeudenmukainen eikä järkevä, mutta hyvä asennekasvattaja, molempina ensimmäisenä vuosina otin pankkilainaa (oli pakko), jonka maksoin opintolainalla pois, opin, että pienet menot on selviämisen ehto.

The Bold and the Beautiful -sarjan alku

Kauniit ja Rohkeat eli The Bold and the Beautiful sarja jatkuu ja jatkuu, en ole sarjaa miltei 15 vuoteen edes nähnytkään, mutta tässä alku huumorin silmin nähtynä, seurasin sitä kiinnostuneena.

Kauniit ja Rohkeat oli miltei ensimmäinen tällainen jokapäiväinen sarja, Dallas, Dynastia ja Falcon Crest tulivat vain kerran viikossa. Sarjan liepeillä oli monia faniristeilyjä, kun sarjan näyttelijät tulivat Suomeen

The Bold and the Beautiful alkoi USA:ssa 23.3 1987. Pohjana The Young and the Restless -sarja, molemmat ovat CBS:n sarjoja. Suomessa Kaunarit alkoi sarja pyöriä alkuvuodesta 1992, ja heti se sai noin  miljoonaa katsojaa. Y and R pyörii Suomessa kesästä 1998 alkaen, 1994 jaksoista alkaen, Y&R oli USA:ssa pyörinyt 70-luvulta alkaen.

Sarjan lähtökohta oli seuraava.
Forresterit olivat rikkaita, heillä oli menestyvä muotitalo. Loganit olivat köyhiä, mutta ahkeria.

Forresterin perheen koostumus oli seuraava: Eric Forrester (John McCook), vaimonaan Stephanie (Susan Flannery), ja 4 lasta; Ridge (Ronn Moss), Thorne (Clayton Norcross), Kristen (Teri Ann Linn), ja Felicia, jota ei aivan alussa näytety, lisäksi oli kuollut Angela. Forresterit pyörittivät Forresterin muotitaloa. Rikkaisiin kuuluin Bill Spencer, joka oli kustannusjohtaja, lapsenaan hänellä oli Caroline, Amerikan viimeinen impi. Ridgen ja Carolinen piti mennä naimisiin, mutta häät peruuntuivat, kun morsian pyörtyi. Pyörtymiseen vaikutti se, että Caroline sai isältään tietää, että Ridge oli viettänyt Margon kanssa laatuaikaa hotellihuoneessa.

Loganit olivat köyhiä. Loganin isän Steven kytkin oli noussut, alemmuuskompleksin vuoksi, koska Beth-äiti oli antanut laatuaikaa itse Forresterin Ericille. Beth-äiti näytteli aluksi Judith Baldwin,  vanhinta poikaa ja isähahmoa Stormia Ethan Wayne, joka on John Waynen poika, Brookea Katherine Kelly Lang, Donnaa Carrie Mitchum, joka on Robert Mitchumin lapsenlapsi, ja Katieta Nancy Sloan. Perhe oli erittäin yritteliäs. Beth Logan oli pitopalvelussa, rahaa oli vähän ja ongelmiakin oli. Kun hän näki Ericin syövän Bethin tarjoamaa ruokaa, tulivat muistot mieleen. Lapset olivat töissä baarissa. Arkipäiväiset olivat ongelmat: Katiella oli finnejä, Donnan ne olivat myöhässä, kun oli ollut poikakaveri Markin kanssa, vaikkei hääkellot olletkaan soineet. Katien poikafrendi Rocco rakastui Donnaan. Tulipa ensimmäinen kolmiodraama. Tuhmat jenginuoret pahoinpitelivät Loganin mummon, kun Donnaa kiinnosti vastakkaisen sukupuolen edustaja.

Storm Logan oli ottanut perheen "isän roolin" eikä naismaailmassa oikein käynyt flaksi. Kristeniä, Alex Simpsonia ja Tayloria tapaili, muttei viuhka käynyt.

Donna tarvitsi rahaa ja päätyi arveluttaviin kuviin, voi sitä itkua, kun kuvat julkaistiin. Ottivat kostoksi Bill Spenceristä kuvan Nicholas Prestonin kanssa.

Sarjan alussa keskeistä oli Ericin vanha ihastus Beth Logania kohtaan, ja Stephanien vihastus siitä. Loganin tyttöteinit finneineen ja poikakavereineen, mummoineen, olivat käsittelyssä. sitten käsiteltiin prinssejä, prinsessoja, keksintöjä ja psykiatriasia ongelmia. Forresterit ja Spencerit olivat ökyrikkaita. Studiokuvaa oli alkuun paljon.

Kauniiden ja Rohkeiden vakiokaartia olivat Caroline, jota näytteli Joanna Johnsson,sekä Ridge, jota näytteli Ronn Moss. Vasemmalla on alkuperäinen Thorne ja oikealla uusi Thorne. Ridgen ja Thornen luonteet olivat vastakkaiset ja yleensä heillä oli riitaa.

Sarjan suosio oli Suomessa suuri ja Ridgen näyttelijä Ronn Moss rahdattiin Suomeen kuten Carolinen näytteljä Joanna Johnsonkin ja kyllä fanit tykästyivät.

Loganit sikaköyhiä, kaikkien oli pakko käydä töissä, kuvas jaksosta 19 (jaksot puolituntisia)

Caroline Spencer
Caroline Spencer Bill Spencerin tytär kuoli sarjassa leukemiaan. Carolinen oli hetken naimisissa Ridgen, ainoan rakkautensa, noin puoli vuotta onnea kesti. Carolinen ensimmäiset häät menivät piloille isän ottamien kuvien takia. Deacon oli Carolinelle ilkeä. Caroline joutui ensin avioon nynny-Thornen kanssa. Tästä seurasi, että Ridge oli rouva Thorne Forresterin kanssa. Carolinen elämä sitten meni aivan läskiksi, kun äitikin kuoli ja kaksoissisar pöllittin, kaksoissisar kirjoitettiin sarjaan myöhemmin..

Ridge ja Caroline
Ridge ja Caroline olivat pari, mutta Ridgen hurvittelu Alex Simpsonin (oli muuten nainen) kanssa kaatoi häät tai siis jalat Carolinen alta, kun pappa-Spencer näytti kuvia.
Carolinesta ja Brookesta tuli ystäviä. Caroline muutti hotelliin. Thorne, Ridgen nynny-veli sai narrattua Carolinen kanssa naimisiin pimitettyään Carolineapois Ridgen silmistä. Brooke pölli vielä yhden kirjeen, jossa oli kaikki Ridgen sydänveri.

Ridgelle Brooke oli raskaana, mutta Brooken keskenmenon jälkeen Ridge nai "herrasmiehenä" Carolinen, tämä vain taustana muuten niin selvälle juonelle. Brooke pakeni Pariisiin, Brooken haki Pariisista pois Ridgen isä Eric, joka sai Brooken kanssa Rickin ja Bridgetin, vaikka isyydestä oli jonkin verran epäselvyyksiä, kuin myöhemmin Ridgenkin. Minusta sarjassa alkuun Ridgen ja Brooken välinen suhde oli moottori, joka pyöritti sarjaa eteenpäin.

Jake vai Zach? Kumpi saa Felician?
Tätäkin asiaa vatkattiin viikkotolkulla. Zach kai lopulta sai . Zach on mukava kaveri hyppii autojen eteen ja aika huono ryhti ja perheasiatkin ovat "hyvässä" kunnossa.

Tennistä Thorne/Macy/Jake-kolmiodraama
Sarjaan tuli alkuvaiheissa Spectran muotihuone, joka varasti kaavoja. Clarke oli heillä aika ajoin suunnittelijana ja oli tekemisissä Sally Spectran kanssa ja saivat lapsenkin. Macy oli Sallyn aikuinen lapsi. Thorne ja Macy seurustelivat ja menivät naimisiin, mutta Macy harrasti Jaken kanssa muutakin kuin tennistä eikä Jaken ja Felician kanssa homma sujunut. Tätäkin asiaa vatkattiin kuukausitolkulla.

Kolhitut eli Stephanie ja Ruth Ann
Ericin ja Stephanien välit katkesivat ja Eric lähentyi Brooken kanssa. Stephanien muisti meni, kun Eric jätti hänet, siis ensimmäisen kerran jättöjä lienee jo n-kertaa. Syrjäytyneeksi kadulle vaan oli Stephanien osa. Kavereina tumma Ruth Ann ja köyhä Adam. Hauskaa oli niin kauan kun sitä kesti. Loppu hyvin, kun Ruth Annin aviomies otti vaimonsa takaisin ja Sally onki Stephanien kadulta ja kiltti Adam sai pari kertaa käydä syömässä Marian ruokia Forresterilla.

Vetskari kiinni?
Stephanie oli Jessican huoltaja, jota Dylan heilasteli ja vielä Forresterilla. Tuli oikeudenkäynti, jossa asiaa vatkattiin taas pitkät tovit.... Dylan oli 20v ja Jessica 17 v, mutta arvaatkaa mitä tapahtui, kun Jessican äiti (noin 37 -47 v) tuli kuvioon. Stephanie töppäsi Ericin veljen tyttären Jessican kanssa myös Ei kannattaisi tunkea nenäänsä joka asiaan. Sitähän matriarkka vieläkin opettelee sitä läksyä?

Stephanien tempaus
Stephanie naitti Clarken ja Kristenin. Stephanie luuli, että Kristenille eivät miehet kelpaa. Mick Savage oli tapaillut Kristeniä Nykissä, että kiintiö oli miesrintamalla tullut joksikin aikaa täyteen. Clarke saattoi Margon raskaaksi, mutta meni naimisiin Kristenin kanssa, joten soppahan oli valmis. Clarke meni Sallylle töihin, saattoi sitten Sallynkin raskaaksi.

Eric ja Stephanie eroavat
Eric tapaili Bethiä collegessa ja olivat avioitumassa Stephanie hankkiutui raskaaksi, joten ... Tässä oli kuitenkin siemenet avioeroon Ericin ja Stephanien välillä. Ja oliko Brroken lapsi kuitenkaan Ericin?

Kadonnut kaksonen
Caroline kuoli leukemiaan, mutta Karen, kadonnut toinen kaksonen, löytyi Blaken toimesta. Tyttö oli otettu jo synnytyssairaalasta Billiltä. Karen seurusteli mm. Thornen ja Connorin kanssa.

Äiti ja tytär
Anthony seurusteli Sallyn kanssa. Anthony seurusteli Macyn Sallyn tyttären kanssa. Sally havaitsi, joten ... Tätä kopioidessani en kyllä muista lainkaan kuka Anthony on, mutta varmaankin tämä tapahtui.

Kolmiodraama, (niitähän on koko ajan)
Stephanie ja Eric olivat giftiksessä 30 v, kun Eric halusi eron. Eric oli ensin rakastunut nuoruuden muusaansa Bethiin mutta meni naimisiin tämän tyttären Brooken kanssa, jonka oli jättänyt Ericin Ridge-poika.
Ridge ja Brooke olivat labrassa ja Stephanie videoi tätä, homma kerrottiin Ericille ja Stephanie toivoi, että Eric menisi uudestaan hänen kanssaan naimisiin. Turha luulo. Toisen kerran Ridgen ollessa Brooken kanssa labrassa tapahtui räjähdys, jolloin Ridgeltä meni näkö. Brookehan keksi jonkun keksinnön, joka teki hänet taloudellisesti riippumattaomaksi Forrestereista. Rahat ja omaisuudet lienevät vaihtaneet seuraavan 15 vuoden aikana useasti omistajaa.

Stephanie treffeili Jack Hamiltonin (Taylorin, Ridgen 3. vaimon isän) kanssa ja Steph oli ollut myös köyhän Adamin kanssa. Sairaanhoitaja mieleltään järkkyvä Sheila kuitenkin hurmasi Ericin, joten ...
Sheila yritti tulla raskaaksi, apurina mm. Connor Davis, mutta Eric oli steriloinut itsensä, joten ...

Sheilan tempauksia osa 129
Sheila nai Jamesin monien mutkien kautta ja sai ansaitut vihat päälleen Maggie ja kumppanit ovat kuumana, joutuu laitoksiin ja James saa kenkää psykiatrin hommistaan. Sheila ampuu Stephanieta ja lähtee sarjasta, tai osuu Amberiin.

Felicia Forrester
Felicia oli "nahkatakkipunkkari" (minusta aika kesy). Oli duunissa ensin Forresterilla mutta sitten Spectralla eikä isä pitänyt. Luontohommaa Felicia puuhasteli, joka ei myynyt. Seurusteli Jaken ja Zachin kanssa ja häipyi Zachin kanssa.

Taylor Hayes-Forrester
Taylor synnytti Ridgelle pojan Thomasin, että silleen. Jostain kuulin, että jossain vaiheessa olisi tulleet vielä kaksostytötkin? Taylorhan häipyi sarjasta jonnekin pois, ja taisi olla kampaajanakin?

Ridgen naiset
Ridge on nynnyjen nynny, oikea mamman poika. Ridge ei pysty päättämään kenen kanssa oikein haluaa olla. Ridge oli Taylorin ja Thomasin kanssa, jätti Brooken ja lapset kuin nallit kalliolle, Bridgethän katosikin hiukaksi aikaa. Harrastanut ennenkin ao. naisten kanssa "enttententtenteelikamentten-hubailua". Taylor oli jossain vaiheessa aika kiinnostunut hypnoosityökaveristaan Piercestä.

Amber
Amber odottaa vauvaa, isä on Rick ? vai kenties CJ ?
Seurustelee tumman Raymondinkin kanssa. Nyt taas Rickin kanssa. Sai melkein keskenmenon, kun Sheila heilui Coltin kanssa. Rick menee naimisiin Amberin kanssa.
Amber saa lapsen, joka kuolee, olisi ollut ilmeisesti Rickin, eikä Raymondin. Saa lapsen laitokselta ja Raymondilla on hivenen heikko olo.
________________________________________
Lähde: CBS:n www-sivut, BB:n fanisivut, amerikkalaiset soapsivut Weicompin www-sivut, omat tulkinnat MTV 3:n B&B-sarjasta noin 1992-1996 (suomessa esitetyt jaksot).

--
Mietin pitkään laitanko tämän hupimielisen analyysin tänne, mutta minusta tässä oli kuitenkin jotain, jonka takaa pilkottaa jotain hauskan olennaista sarjan alusta, joka ilmestyy piakkoin DVD:nä, eli voi katsoa, kuinka luotettavia on muistelot. Sarja muuttui kun suosiota maailmalla tuli. Sarjassa jo alkuun oli tärkeä lähikuvat, niitä lisättiin, mutta puitteet muotoutuivat todella prameiksi alun varsin studiopainoitteiten kuvien jälkeen.... ja sarja jatkuu, mutta 4.4.13 Brookelle niin rakas Ridge poistui sarjasta ...

Kokonaisuutena ottaen sarjan juoni katsottuna on sekava, mutta näin kerrottuna liian sekava.

Muumimaailmassa taikaa

Kävimme 1990-luvulla muumimaailmassa ja siellä oli vanhassa Emma-teatterissa korkeatasoisia taikaesityksiä, joita suunnitteli ja toteutti Muumimaan taikuri.

Viitan ja maskin takana oli myös muusikkona vaikuttava Markku Anttila, jolla oli myös musiikkikavalkadeja ja cd:tä muumeihin liittyen.

Laitan tähän postauksen siitä, löysin sattumalta muutaman muutaman kuvan (yllä).

Ensimmäinen muistikuva taikurista oli, se, että hän juoksi vanhan Emma-teatterin viertä, siinä missä oli ne nokkospuskat. Syy selvisi, kun mentiin näytökseen. Loppupuolella hän katosi ja tuli salin takaosasta sisään, eli hän kiersi teatteri ulkopuolelta, ja juosten. Lapsilla oli tietenkin illuusio, että siirtyminen olisi pelkkää taikaa. Taikuuden takana on silmän hitaus ja kova harjoitus ja työ, Taikurin tuloon liittyi mukava muumimusiikki ja taikuri kätteli lapsia teatterissa mennessään loppukumarrukseen lavalle.

Tämä taikashow alkoi kyyhkysten ilmestymisellä valkoisesta liinasta ja seuraavana vuonna niiden katoamisella. Sitten oli kukkien taikomista ja muumien ilmestymisiä ja Haisulin jahtaamista, oli "oikeaa" haisulia ja "reppuhaisulia". Yhtenä vuotena oli Niiskun postitykkiä, ja oli lentohärveliä, hattivattien sähköisyyttä, Mörkön kylmyyttä, muumipapan ja -mamman tanssia, eli kaikki muumielementit olivat vahvasti ja aidosti läsnä ja sinä vuonna show alkoi Tiuhdin ja Viuhdin kuulutuksella, emman siivoamisella, ja "häkkilaitteeseen" ilmestyi herra Taikuri.

Taustalla soi Anttilan Muumimusiikit, jotka sopivat hyvin. Näytökset olivat aivan loistavia, jos jotain haluaa kaivaa, volyymi oli joskus liian kovalla, ja reppuhaisulin metsästys oli lapsista mukavaa, mutta aikuinen oppi homman jo yhtenä vuotena.

Musiikkikavalkadeja oli myös, yhtenä vuotena oli Muumipapan nuoruuskarkelot, minusta aika hyvin toteutettu. Siinä oli taisi olla Hosuli, Sosuli, Juksu, Fredrikssson ja Drontti-Edvard, ainakin laulun sanoissa

Viimeiseksi taisi jäädä se show, jossa oli hillittömän suuri kukka, joka tuli haisulin taikasauvan heilutuksesta. Kukka mörisi omat laulut, ja oli ihan sympaattinen. Nuuskamuikkunen oli siinä ns. juontaja tai päälaulaja.

Muumimaa sittemmin uusi Emmateatterin ja näytelmien rakenne muuttui valmiiksi äänitetyiksi, enkä ole paikalla käynyt, taikashowt loppuivat, ja omat käyntini saarelle ovat myös loppuneet, aikanasa kutakin.

Voin kyllä suositella Muumimaata kohteeksi käydä, muumitalo, ja hemulin talo ovat olleet alusta saakka. Mörön talo, Niiskun verstas, teatteri ja Mörön talo ovat uusittu samoin kun labyrintti. Tietenkin alkuperäiset saavat satumaisen muiston. Alkuperäistä on vielä Muumipapan laiva, ja uimahuone, Nipsun talo, mutta Paloasema, vankila ovat uusia, vanha purettiin.

Yllätysten talo oli myös oiva kohde, siellä oli kalteva lattia, pimeä hattivattiluola ja myös vitriininäyttely, samoin hienoa oli alkuperäinen muumijuna alkuperäisin pysäkein.

Yllätysten talo on poissa muumikäytöstä, lienee toimistona nykyisin, ja junassa en ole enää ollut. Lisää on tullut Kailoon hattivattien luola ja Mörön jääseinä, josta kuulemma oli jäähdytys viime kesänä poissa (ainakin jonain hetkenä), Mörön, riippusiltakin lienee uusittu ja uusi labyrintti on tullut puretun tilalle.

Ufo tuli jonain vuonna, ja sitten se oli tutkimusaluksena, nyt se lienee muumielämänsä päässä.

Muumimaailma on sillä tavalla parantanut, että aivan ensimmäisinä vuosina ei ollut kiveyksiä, ja lastenvaunut eivät menneet kovinkaan liukkaasti. Nyt on kiveykset, kaupat ja ruokapaikat, edistystä toisen mielestä, toisen mielestä takapakkia.
-


Tässä Kailosta kartta. Aidattu alue on Muumimaata, uusi teatteri on jo rakennettu.

Kun kävimme siellä muutakin kuin suunnistamassa, oli vain vanha teatteri ja sisäänpääsy tapahtui rastin 5 läheltä.

Rasti 2 muuten oli Muumipapan laivan sisäänpääsysillan alla, luulin, että se on laivassa, joten pieni haku tuli, myös rastia 4 jouduin hakemaan, koska se on raunio, jota peittää osittain pensas ja on lippu oli noin 1,5 metriä maanpinnan alla, ja maanalainen osa ei ollut niin iso kuin raunio, joka siis oli vain jäännös vanhaa kivijalkaa.

Tässä kartassa on jo uusi Emmateatteri, mutta on vielä vanha Nyytin polun lähtö ja se luola, josta joskus kipattiin vettä alas, ja on vanhat rakennelmat, nyt yli puolet on uusittu ja kohtahan Muumimaa on toiminut jo 20 vuotta, eli ensimmäiset nuoret vieraat ovat jo saavuttaneet täysi-ikäisyyden jo muutamia vuosia sitten.
--
2011
Emmateatteri: Vareksen nuoruustango pyörii. Olin katsomassa ennakon (TS:n kestotilaajaetu) ja odotan (muiden) arvosteluja. Jukka Rasila oli pääosassa ok, K-P Toivosen ohjaus ok, mutta kepeys puuttui ja liikaa oli huumoria navan alta, ja joka vitsiä toistettiin niin kauan, että se väljähtyi, en kyllä noteraa kirjaakaan Varesten parhaimmistoon. Sivuhenkilöinä Pataässä ja Alpakka olivat liian irrallisia, eivätkä edes hauskoja. Mutta ihmiset nauroivat ja taputtivat tosi paljon, ja tuntui että minä-itse olen väärällä "planeetalla".

Muumimaailma 2011: Olin ennakossa (Radiosata Muumibingo-etu) myös. Näytelmänä Suuri valokuvauskilpailu, jossa oli kepeyttä, vain musiikkia ja uutena skriini, jossa tekstit, mainostetaan mykkädraamana. Kesän teemana on Taitelijat Muumilaaksossa, voit katsoa pohjaksi sen piirretyn jakson, jossa on myös maininta valokuvauskilpailusta. Talo oli paikoillaan, ja laiva, meressä uimahuoneen vieressä likosi edelleen vihreä Drontti. Ilkivallan seurauksia korjailtiin, mutta ovet avataan normaalisti kesäkuussa. Katsoi youtubessa vanhoja pätkiä Muumimaasta, niin täytyy sanoa, että hahmot ovat paremmin toteutettuja nyt.

2012: Pikaisen analyysin mukaan (kurkkimista rannasta ja aidan takaa=) kukkia olisi tulossa paikalle entistä enemmän. Muumipapan laivassa saattaa olla jotain uutta. Rannasta katsoen se voisi olla liukumäki. Drontti likoaa edelleen hyvävoimaisena rannassa. Merentutkimusalus lienee poistunut Muumimaailmasta.

ja loppuun vielä Väskin kartta ja Väski-asiaa


Tässä Väskin kartta vuodelta 1998-2001. Väski on Muumimaahan liittyvä saari, jossa kesäisin on toimintaa eli laivalla pääsee sinne jotakin rahasummaa vastaan ja saaressa on toimintaa. En ole käynyt aikoihin saaressa miltei kymmeneen vuoteen.

Silloin kun kävimme, matkustimme siipirataslaivalla Naantalista ja vesibussilla takaisin Kailoon, missä on Muumimaa.

Saaressa oli suunnistusradan lisäksi silloin merirosvolinnake (rastin 4-5 välillä), jossa oli muutama näytelmä päivässä merirosvoteemalla, katsomona oli pelkkä kalliosysteemi, johon oli viritetty lautoja.

Sitten oli perinnekylä lähellä kuutosrastia.

Väskissä on toimintaa laajennettu ja nykyisin laiva lähtee Kailon laiturin vierestä, ja siellä filmattiin jotain seikkailujuttua, jossa Kana oli juontajana.

***
2013 Teema on Jättikurpitsa. Muumitalon edessä on lasikuidusta tai muusta materiaalista tehty valtava oranssinvärinen "kurpitsa". Asiasta tulee mieleen muumipiirrettyjakso Jättikurpitsa.