sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Matematiikan taso on tutkitusti alhainen toisella asteella


Kansallinen koulutuksen arviointikeskus eli KARVI on tutkinut suuren opiskelijajoukon matemaattisia taitoja ja tutkimus alkoi tutkittavien ollessa toisella luokalla vuonna 2005 ja tutkimus päättyi 2015, jolloin tutkittavat päättivät toisen asteen koulutuksen joko lukion tai ammatillisen koulutuksen. Vuoden 2015 tutkimukseen osallistui 2051 opiskelijaa.

Lainaus tuloksista, sivu täällä
Lukiossa korostuu suoritettujen matematiikan kurssien määrä. Matematiikan minimikurssimäärällä osaaminen saadaan pidettyä juuri ja juuri 9. luokan osaamisen tasolla, kun taas pitkän oppimäärän opinnoissa osaamisen taso nousee huomattavasti. Myös ylioppilaskirjoituksilla on merkittävä vaikutus osaamisen tasoon, sillä matematiikan kirjoittamatta jättävien osaaminen ei lisäänny keskimäärin lainkaan lukion aikana.

Ammatillisen koulutuksen joissain tutkinnoissa keskimääräinen osaaminen on hyvää. Kuitenkin peräti 79 % kokeeseen osallistuneista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli korkeintaan alimmalla osaamisen tasolla eli tyydyttävällä tasolla. Ammatillinen koulutus antaakin kovin harvalle opiskelijalle matemaattisia valmiuksia menestyä korkeakouluopinnoissa.


Johtopäätöksiä (omia ja tutkimuksesta)
1. Lukio omat johtopäätökset
Matematiikan ylioppilastutkinto pitää saada pakolliseksi, ja kannatan mallia, jossa yo-kirjoitusten pakolliset aineet ovat äidinkieli, matematiikka, vieras kieli ja toinen kotimainen kieli, yhdesta kielestä tai matematiikasta A-oppimäärä. Eli palataan vanhaan malliin.

Syksyn yleisen matematiikan A-osan tehtävä 1a) oli seuraavanlainen

Kumpi on suurempi, 2/3 vai 3/5, perustele.

Voiko tämän helpompaa kysymystä olla, sillä murtoluvut opetetaan jo alakoulussa. Tämä tehdään siis ilman laskinta
(Ratkaisu:  2/3  on suurempi, samannimisinä luvut ovat 10/15 ja 9/15 ja 10 > 9).

Tehtävä 2 on yläkuvassa,

Kasvihuoneen pituus on 40 m, ja sen poikkileikkaus on puoliympyrän muotoinen. Puoliympyrän säde on 5 m.
a) Lassella ei ollut käytössään laskinta, joten hän arvioi kasvihuoneen katon, eli kaarevan  osan pinta-alaa käyttämällä likiarvoa π ≈ 3. Mikä on pinta-ala näin laskettuna?

(Ratkaisu: Ala = puoliympyrän piiri x pituus =  π r l = 600 neliömetriä)

b) Palattuaan kotiin Lasse laski laskimella pinta-alaksi 630 m2 kymmenen neliömetrin  tarkkuudella. Kuinka monta prosenttia suurempi tai pienempi tämä tulos on Lassen alkuperäiseen arvioon verrattuna?
(Ratkaisu prosenttilaskulla = (630 - 600)/ 600 = 0,05 = 5%).

Tehtävä on yläkoulutasoa, ja pitää vain huomata että laskee puoliympyrän piirin eikä pinta-alaa

Ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen matematiikassa nostaa tutkimuksen mukaan matematiikan tasoa, mutta jos opiskelija ei kirjoita, hän jopa taantuu.

Lukioissa koulutuksen järjestäjällä on merkitystä. Heikommassa lukiossa saa samalla osaamisella parempia numeroita, kuin lukiossa, jonka tulokset ovat parempia. Tämä ei ole tasa-arvoista.

Ammatillinen koulutus
-Miltei puolet (48%) opiskelijoista ei osannut edes yhdeksännen luokan tehtäviä.
-Neljä viideosaa sai enintään tyydyttävän osaamisen tason. Vain pienellä osalla opiskelijoista on erinomainen taso.
Tutkimuksen johtopäätöksissä pohditaan paljon, miten ammatillisessa koulutuksessa taataan riittävät matemaattiset valmiudet jatko-opintoihin. Vastausta ei siis ole.

Yleisesti on huolestuttavaa, että tyttöjen osaaminen matematiikassa on poikia heikompaa, ja alueelliset erot ovat suuret, esimerkiksi Varsinais-Suomi on osaamistasoltaan heikko.

Perhetausta vaikuttaa voimakkaasti tuloksiin, eli lapselle on hyvä lukea, mutta antaa myös matemaattista haastetta myös kotona. Karvi liputtaa varhaiskasvatuksen puolesta, koska  sieltä voitaisiin antaa perheille opastusta, minusta opastus voidaan antaa neuvolasta, ja kyllä vanhemmat voisivat jälkikasvunsa henkiseen kehitykseen panostaa, puhumalla heille, lukemalla heille, leikkimällä ja olemalla vanhempi.

Kun matematiikkaa ei tarvitse enää kirjoittaa ylioppilastutkinnossa, suosii tämä tyttöjä, koska he ovat sitten lukutaidossa muutaman vuoden keskimäärin poikia edellä, pojat taas ovat matematiikassa tyttöjä muutama vuosi osaamisessa edellä.Tällä on vaikutusta tilanteessa, jossa opiskelijoita yhä enemmän valitaan korkeakouluihin vain ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.

Mitä pitäisi tehdä?
Tätä on hyvä pohtia.
Minusta sekä lukutaitoa että laskutaitoa täytyy vahvistaa lisäämällä opetusta.
Minusta peruskoulussa pääsee etenemään, vaikka ei osaisikaan keskeistä oppisisältöä, ennen jäätiin luokalle.
Lukutaito paranee lukemalla ja kirjoittamalla, ehkä keskustellenkin, laskutaito laskemalla.
Tabletin taputtelu ei opeta mitään, ellei siellä ole matematiikkaohjelmia ja elektronisia kirjoja. E-kirjoja on netissä eri palveluissa ilmaisina, eli raha ei ole esteenä. Netissä on matematiikkaa ja matematiikan tehtäviä ja ratkaisuja, täysin ilmaiseksi. Kaikki on olemassa, mutta onko opettajilla motivaatiota opettaa, ja nuorilla tehdä töitä oppiakseen.

Ammatillisen koulutuksen tulokset ovat surkeita. Kun tämän jälkeen on kontaktiopetusta edelleen vähennetty, ja nyt tulee reformi, ja rahaa on edelleen vähennetty, ihmettelen, jos tulokset paranevat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)