Behaviorismi nostaa päätään

Alppilan suukopu ja töniminen ovat aiheuttaneet vaatimuksia "kurin palauttamisesta"

Voiko tulkita, että vaatimukset koulukurin koventamisesta ja voimakeinojen sallimisesta koulussa, ovat behaviorismin takaisin tuloa?

Behaviorismi on malli, missä tietyllä ärsykkeellä saadaan tietty toiminta. Oppilas on mallissa yksinkertainen toimija, jota ohjataan antamalla ärsyke, ja saadaan ulostulona toivottu vaste. Itse uskon kognitiivisempiin ja konstruktiivisempiin malleihin, missä ihminen on asioita pohtiva ja mallintava itsenäinen toimija, toki ryhmäilmiöt pitää ottaa huomioon. Behaviorismi toimii kyllä kriisitilanteissa ja pelitilanteissa, vain pelaajat tietävät kaukalon lait, kun adrenaliini virtaa. Kun ollaan vaistojen varassa, joka asiaa ei ehdi eikä malta pohtia, siksi tarvitaan säännöt ja tuomari.

Kuka uskoo, että kouluun saadaan työrauha, jos "kaikki mussuttajat" saadaan tuuppia pois opetuksesta?

Entä seuraavana päivänä? Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja tulla kouluun, toisaalta on pakko oppivelvollisuus pitää suorittaa. Tuupataanko hänet joka päivä ulos?

Pitäisikö ennemmin pohtia muuta kurinpitomenettelyä? Vaaralliseksi (objektiivisesti todetun) oppilaan siirtämistä järjestelyyn, jossa hänen opetuksensa tapahtuu jossain muussa paikassa kuin "vanhassa koulussa". Opettajaa nimittelevälle tulisi määrätä asianmukaisen kuulemisen jälkeen oikeasti joku sanktio , jolla puututtaisiin nimittelyyn ja saataisiin se loppumaan. Sanktio voisi olla jälki-istunto, koulusta erottaminen, tai "tarkkikselle" siirto.

Yleisellä tasolla uskon enemmän dialogiin ja vuoropuheluun kuin voimakeinoihin.

Tein opettajan sijaisuuksia parin vuoden ajan 1980-luvun lopussa lähinnä  Vantaalla. Sijaisopettajalle aina mussutetaan, mutta kun opettaa ja on pitkäpinnainen, luokka rauhoittuu. Aluksi kyllä voidaan sanoa väärät nimet, heitellä liituja, kun käännät selkäsi. Olen opettanut myös vakituisesti yläasteella, oppilaat olivat todella fiksuja, kun heidät oppi tuntemaan, ja työt saatiin käyntiin ja muistelen lämmöllä kaikkia opettamiani peruskoululaisia. Lukiossa ei ollut kurinpito-ongelmia, mutta myöskään yksilöt eivät nouse lyhyellä kurssilla niin voimakkaasti esiin, mutta myös lukio-opinnoissa keskustelut, dialogi on tärkeää. Lätkimällä kirjoja ja paasaamalla yo-kirjoitusten vaikeudesta ei ehkä saavuteta tuloksia, sisäinen motivaatio on tärkeintä.
***
Koulussa pitää olla toimintaohjeet kriisitilanteisiin. Sen neuvon ilman kriisiohjettakin jokainen  voi antaa, älkää kukaan poistako yksin ketään opiskelijaa väkivalloin, opiskelijaa voi pyytää poistumaan. Jos opiskelija ei poistu vapaaehtoisesti ja poistaminen pitää ehdottamasti tehdä, olisi minusta syytä kutsua poliisi paikalle. Tai siirtää muu luokka pois.

Mimusta opettaja opettaa ja kasvattaa, mutta hän ei minusta poista opiskelijoita voimakeinoin. Jos voimakeinoihin turvaudutaan, yläkoulussa tämä helposti "ulkoistettaisiin" miesten työksi.

Eri asia luonnollisesti on väkivaltatilanne, jossa opiskelija uhkaa jonkun henkeä tai terveyttä, mutta tällöin voidaan menetellä kuten lainsäädäntö määrää muutenkin hätävarjelusta ja pakkotilasta. Myös hätävarjelun liioittelusta voi saada tuomion, oikeusistuimet tulkitsevat hätävarjelua sangen tarkasti varsinkin ajallisesti. Hätävarjelu on sallittu vain hyökkäyksen alussa, ei myöhemmissä vaiheissa.

Listaan tähän muutaman lain, jotka määrittävät oppilaan poistamista.

Lakeja

Perustuslaki

7 § Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen

Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.

Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.

Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.

Perusopetuslaki määrittää

36 b § (13.6.2003/477)

Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Rehtori ja opettaja voivat 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Rikoslain  4:s luku 4 § ja 6 § (13.6.2003/515)

Hätävarjelu

Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin

Voimakeinojen käyttö

Oikeudesta käyttää voimakeinoja virkatehtävän hoitamiseksi tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi sekä oikeudesta avustaa järjestystä ylläpitämään asetettuja henkilöitä säädetään erikseen lailla.

Voimakeinoja käytettäessä saa turvautua vain sellaisiin tehtävän suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin, joita on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavina, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus sekä tilanne muutenkin.

Jos voimakeinojen käytössä on ylitetty 2 momentissa säädetyt rajat, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos on erittäin painavia perusteita katsoa, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hänen asemansa ja koulutuksensa sekä tehtävän tärkeys ja tilanteen yllätyksellisyys.
***
Alppilan opettajan virkasuhdetta ei irtisanottu, eikä purettu, mikä oli luultavasti työoikeudellisesti oikein. Virkasuhde luultavasti päättyi kun määräaika oli lopussa. Itse olen seurannut tapausta vain tiedotusvälineistä, eikä minulla ole kaikkia faktoja tiedossa, ne ovat vain asianosaisilla.