Korkeakouluun pääosin tai vain ylioppilastutkinnolla ei ole toimiva maiili

Opetus- ja kulttuuriministeriö  on julkaissut virallisilla webbisivuillaan 17.8.2017 klo 16.57 ilmoituksen siitä, että ”Korkeakoulujen opiskelijavalinnat uudistetaan ”.

Ilmoitus löytyy  TÄÄLTÄ.

Ilmoituksessa lukee, että

”Korkeakoulut päättävät, valitsevatko ne vuodesta 2020 alkaen todistusvalinnalla opiskelijoita ylioppilastutkintotodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon todistuksen perusteella vai vain ylioppilastutkinnon perusteella. Korkeakoulut tiedottavat vuonna 2020 sovellettavista valintaperusteista viimeistään syksyllä 2018”. 

Muutoksella on vaikutusta kaikkiin niihin, jotka ovat jo valmistuneet ylioppilaaksi tai saaneet ammatillisen tutkinnon, sekä nyt opiskeleviin ja niihin, jotka hakeutuvat opiskelemaan.

Itse kannatan korkeakoulutuksen avoimuutta kaikille toisen asteen suorittaneille. On reilua, kunhan kaikilla on sama lukuaika, eli kirjat ilmoitetaan ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen koulutuksen todistusta voisi minusta käyttää valinnoissa hyödyksi. Jo nyt esimerkiksi matemaattis-luonnontieteelliset tiedekunnat saavat valita osan opiskelijoista ylioppilastutkinnon (matematiikan tai fysiikan) arvosanan perusteella. Korkeakouluilla on mahdollisuus päättää hakuperusteista jo nyt.

Julkisen vallan on turvattava kaikille mahdollisuus kykyjensä mukaan päästä korkeakouluihin, eikä ylioppilastutkinto saa olla minusta ainoa väylä opiskelemaan. Syksyllä 2017 aloittaneet opiskelijat lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa pyrkivät korkeakouluihin ensimmäistä kertaa juuri keväällä 2020.

Minusta oikeustieteellisessä, kauppatieteellisessä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa pitää olla pääsykokeet. Valmistautumisaikaa voidaan lyhentää siten, että pääsyvaatimukset julkaistaan huhtikuun alussa, kuten nyt tapahtuu useassa oikeustieteellisessä tiedekunnassa, esimerkiksi Turun yliopistossa, Joensuun ja Lapin yliopistoissa. Kuuden viikon lukuaika on riittävä ja kaikilla sama.

Tämä trendi ylioppilasarvosanojen käytöstä tulee minusta syrjäyttämään ammatillisen väylän opiskelijoita korkeakoulutuksesta, sillä ammatillisen koulutuksen opiskelija ei useinkaan suorita ylioppilastutkintoa. Kaksoistutkinto on mahdollinen ja hyvä tapa suorittaa ylioppilastutkinto, mutta ammatillisessa koulutuksessa pääosa opinnoista on ammatillisia. Ylioppilastutkinto on maksullinen, ja ehdotettu malli johtaisi ylioppilasarvosanojen korottamiseen, mikä on pitkä ja epävarma tie, ja aiheuttaa kouluihin lisätyötä ja epävarmuutta ja pidentää merkittävästi hakuaikaa.

Minusta parempi ja tasa-arvoisempi systeemi olisi se, että määrätyillä aloilla säilytetään pääsykokeet, sillä ne mittaavat asioiden omaksumista, hallintaa ja motivaatiota. Lähtöpisteitä saisi joko ylioppilastutkinnon, lukion tai ammatillisen tutkinnon todistuksen perusteella.

Ammattikorkeakouluissa pitää olla joko pääsykokeet, tai vaihtoehtoisesti omat kiintiöt ylioppilaille, ja ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Koska ammattikorkeakoulu on ammatillinen väylä, kiintiöt voisivat olla puolet ja puolet.

OKM:n sivun ilmoituksen viimeinen lause kuuluu:
" Opiskelijavalintojen kehittäminen on osa hallituksen kärkihanketta 'Nopeutetaan siirtymistä työelämään'. "

En ymmärrä miten tämä nopeuttaa siirtymistä työelämään. Ylioppilasarvosanat ovat huono mittari esim. lakimiehen, liikemiehen tai lääkärin ammattiin. Korkeakouluihin ei tule yhtään aloituspaikkaa enemmän. Mittaako ylioppilaskirjoitus sitä kuinka hyvä ihminen on insinöörinä? Monelle yliopisto-opintojen ja ammattikorkeakouluopintojen sisältö tulee isona yllätyksenä, ja opiskelu ei sovikaan.

4.9.2017 A-studiossa asiasta keskustelivat SYL:n puheenjohtaja Riina Lumme, sekä OKM:sta Birgitta Vuorinen, joka puhui ylioopilastutkinnon atrvosanoilla valinnasta. Keskustelu on keskustelu, mutta tosiasia on se, että kun korkeakouluihin valitaan 44 800 uutta opiskelijaa, sama määrä ihmisiä jää aina ulkopuolelle. Minusta ylioppilastutkinnon arvosana ei ole ainoa oikea mittari sisäänpääsylle, vaan jonkun näköinen koe olisi hyvä olla olemassa. Uudistus syrjäyttää pahimmassa tapauksessa eri ryhmiä, eli niitä, jotka ovat ennen päässeet esim. ammattikorkeakouluun ammatillisen koulutuksen todistuksella. Nyt uudistuskaavailujen mukaan korkeakoulu voi valita heitä, mutta ei ole pakko, luultavastijärjestelmä ajaa malliin, jossa valtaosa valitaan suoraan yo-arvosanoilla, joka johtaa kohtuuttomaan lukiokilpailaan, ja arvosanojen korotukseen.