lauantai 20. joulukuuta 2014

Lukioon vai lukioon tai sittenkin amikseen




Lukioon vai lukioon on monen korkeakoulutetun vanhemman pohdinta, kun jälkikasvu astuu toiselle asteelle. Nuoret itse ovat alkaneet valita ammatillista perustutkintoa yhä enemmän. Jatko-opintokelpoisuuden takaavat molemmat vaihtoehdot.

Kuvassa on Hesarin artikkeli 20.12.2014  "Lukioon on entistä vaikeampi päästä", joka on täällä.

Minusta artikkeli ei ole huomioinut sitä, että ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa noudatetaan jo uutta asetusta. Ammatilliseen koulutukseen pyrittäessä peruskoulun päättäneelle oppilaalle annetaan kuusi lisäpistettä ja ilman opiskelupaikkaa olevalle kahdeksan pistettä. Koska mukautetut ja erityisopiskelussa saavutetut arvosanat otetaan huomioon samoin kuin yleisopetuksen arvosanat, pääsevät kaikki oppilaat ammatilliseen koulutukseen, jos tulevat suoraan peruskoulusta, koska saavat 14 lisäpistettä. Tämä johtaa minusta epäsuorasti siihen, että parhaat oppilaat ohjataan tai ohjautuvat lukioon, koska ainoa pääsykriteeri normaaliin lukioon on lukuaineiden keskiarvo. Tällä voi olla yllättäviä vaikutuksia esimerkiksi ammattikoulutuksen läpäisyyn.

Nyt syksyllä 2014 alkaneet nuoret valmistuvat 2017, eli he ovat ensimmäinen kevään yhteisvalinnassa pyrkinyt ikäluokka uuden systeemin mukaan. Koska yhteishaussa ei ole enää erikseen erityisluokkia ammatilliseen koulutukseen, voi olla, että uudistus vaikuttaa voimakkaasti läpäisyyn. Myös joustava haku lopetettiin ja tilalle tuli harkinnanvarainen haku, jolla voidaan valita erikseen opiskelijoita erityisluokille. Hakumuutosta olen pohtinut täällä. Jos nyt sisään otettu opiskelija keskeyttää, mikä on hänen asemansa? Lukion keskeyttänyt voi jatkaa aikuislukiossa, kurssit vähenevär 75:stä noin 44:ään, todella merkittävä helpotus, kun vielä jo suoritetut kurssit otetaan huomioon.

Lukion suosio on hiljalleen laskenut. Lukion käy ikäluokasta enää alle puolet (noin 42,5%), ammatillinen koulutus on lisännyt suosiotaan koko 2000-luvun. Lukiokoulutus on halvempaa kuin ammatillinen koulutus, jonka valtionosuuksia ollaan kuitenkin leikkaamassa. Tälläkin on varmasti merkitystä, eikä nostane läpäisyä.

Artikkelissa todetaan, että ammatillisessa koulutuksessa suoritetaan vuosittain yli 2200 kappaletta kaksoistutkintoa, eli opiskelija suorittaa sekä ammatillisen perustutkinnon että ylioppilastutkinnon.

Ammatillinen perustutkinto takaa jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja korkeakouluihin ilman ylioppilastutkintoakin. Lukiolaisen on pakko suorittaa jatko-opintokelpoisuuden saamiseksi ylioppilastutkinto.

Opetushallituksesta analysoidaan, että lukiokoulutukseen suosioon on vaikuttanut se, että koulutusta ei ole uudistettu ja ammatillinen koulutus on kehittynyt ja nostanut imagoaan, toisaalta lukioverkon saavutettavuus on heikentynyt. Minusta molemmat varmasti pitävät paikkaansa, mutta eivät kerro koko totuutta, sillä myös ammatillisia oppilaitoksia on harvennettu ja tullaan luultavasti harventamaan. Lukion uusi tuntijakokaan ei lupaa suurta muutosta, siitä enemmän täällä. Minusta vastuu uudistuksista on opetushallituksella, ei lukioilla. Lukiot ovat sopeuttaneet toimintansa sovittujen raamien mukaan.

Sen sijaan ammatillisen koulutuksen kehittäminen jatkuu, osaamispisteuudistus tulee voimaan 1.8.2014, siitä lisää täällä.

Ylioppilaskirjoitukset sentään sähköistyvät, siitä lisää täällä ja täällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Roskapostin vuoksi kommenttien valvonta on päällä.
Kiitos kuitenkin, että kommentoit :)