Valetodistuksia

On ollut valelääkäriä, jolla on ollut tekaistuja tarinoita, jo vuonna 2008
STT: ”Turun hovioikeus piti ennallaan Karkkilassa ja Karjaalla valelääkärinä toimineen miehen tuomion. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi viime syksynä miehen puolentoista vuoden ehdottomaan vankeuteen. Mies työskenteli ilman koulutusta lääkärinä vuosina 2008 ja 2009. Hän ehti hoitaa satoja potilaita ja kirjoittaa tuhansia reseptejä, muttei tiettävästi syyllistynyt vakaviin hoitovirheisiin”.

Nyt on tämä uudempi juttu, epäillyn nimen olen muuttanut XX:ksi. Edellinen valelääkäri paljastui pari vuotta sitten. hs.fi:n mukaan lääkäriliiton ” Pälve pitää XXn tapausta rankempana, koska tämä on toiminut laillistettuna lääkärinä. Pälve uskoo, että XX on pyrkinyt toimimaan yksin ilman kollegoiden läsnäoloa ja välttänyt päätöksentekoa”. "Valelääkäriksi epäilty ei tehnyt potilastenttiä, jota edellytetään ulkomailla koulutuksensa saaneilta lääkäreiltä, kertoo Aamulehti. ”XX osallistui Tampereen yliopiston kuulustelujärjestelmän kahteen ensimmäiseen osaan, mutta kolmatta vaihetta eli potilastenttiä häneltä ei edellytetty”.

Pitäisikö vain laittaa kaikki lääkärit EU-alueen ulkopuoliset lääkärit suorittamaan lääkärinopinnot Suomessa normaalein hakuineen, ja opintoineen. Ulkomaisista opinnoista saisi hyväksilukuja normaalin menettelyn mukaan, kuten muissakin opinnoissa. EU-maissa voitaisiin tunnustaa tutkintoja tai opintoja? (joidenkin mukaan ei edes näin). Näinhän muissa suomalaisissa (korkea-, ammatti-) kouluissa tehdään, vastaava opettaja tekee päätöksen tai pidetään uusi koe tai näyttö tai sitten pitää käydä kurssi uudestaan.

Luulisin, että eräs ongelma on lääkäripula terveyskeskuksissa. Terveyskeskustyö on rankkaa, ehkä ei kovin hyvin arvostettua eikä palkattua ja etenemismahdollisuudet ovat huonot. Lisäksi päivystyksessä on rankkaa. Tämä asia pitää ratkoa, onko sisäänotto lääketieteelliseen liian pientä, vai onko työolosuhteet liian huonoja, tai palkka. En ole lääkäri, mutta minusta tuntuu, että lääkärin perupalkka ei ole kovinkaan suuri verrattuna muihin aloihin. Päivystämällä ja vastaanotoilla palkka nousee, mutta myös tehty työ, eli vapaa-aikaa vaihdetaan työksi.

Itse käytän terveyskeskusta, koska ei ole sairaskuluvakuutusta (yksityistä). Kun oli alaikäisiä lapsia, niin heillä oli vakuutukset ja näiden osalla käytimme yksityistä terveydenhoitoa. Akuuteissa tapauksissa oli pakko mennä julkiseen päivystykseen, ja näin sen maailman muutaman kerran. Taannoin oli lausunto, että työnantaja ei saa "googlata" työnhakijan tietoja ilman työnhakijan lupaa, asiaa on perusteltu henkilötietolailla, josta kirjoitin täällä.

En tunne lain rajoja enkä henkilötiedon määritelmää (onko koulutus henkilötieto? Laissa ei lukenut, minusta voi tulkita olevan), mutta ajatusleikkinä voidaan ajatella, että olisiko pienellä googlauksella ja tietojen keräämisellä olla asiaa selventävä vaikutus? Eli feikit jäävät kiinni, hakija on itse ilmoittanut henkilötiedon, joka minusta voidaan tarkastaa. Ymmärrän että www-sivuilla on valetietoa, ja samannimisiä henkilöitä, mutta valittavan henkilön taustan asiallinen ja lainmukainen tarkastus pitäisi olla rutiinia. Suomessa luultavasti riittää, että tuo alkuperäiset kotimaiset todistukset paikalle.

Valeopettajistakin on puhuttu, mutta asia ei ole sama kuin lääkärin toimessa. Opettajan sijaisena voi olla henkilö, jolla ei ole tutkintoa, mutta palkasta rokotetaan, lisäksi pitää hakea kelpoa opettajaa aika ajoin. Ongelma on siinä, että lyhyihin sijaisuuksiin (esim. päivä) ei saada kelpoa, vaan esimerkiksi alalle opiskeleva. Virkaopettajillakin on erilaisia tutkintoja millä voi opettaa pätevästi. Teoria-aineita opettavalla pitää olla ylempi korkeakoulututkinto, opintoja opetettavasta aineesta riittävästi esim. 60 opintopistettä, pedagogiset opinnot. Ammattikoulussa pitää olla esimerkiksi ammatikorkeakoulututkinto, työkokemusta opetettavalta alalta yli 3 vuotta tai yli 5 vuotta ja pedagoginen pätevyys.

Opettajan palkka on aivan erilainen henkilöllä, jolla ei ole tutkintoa, eikä pedagogisia opintoja. Tietyillä parametreillä ja muutamalla ylitunneilla palkan ero voi olla 4000 euroa/kk pätevälle opettajalle 2000 euroa/kk ei pätevälle. Yleensä näin suureen eroon ei päädytä mutta yli tonniin kuitenkin, koska palkkarakenne rokottaa vähennyksiä puuttuvasta tutkinnosta, puuttuvasta arvosanasta, pedagogisen harjoittelun puutteesta ja ”ikälisät” ovat esim. 6% aina viiden vuoden välein, ja neljästi näitä hyvitetään ja palkkaan jyvitetään.

(Norssiportti © Mika Ruikka on tehnyt helpon laskurin , löytyy netistä, virallinen pohja on myös KT:n sivuilla, oikeahko, mutta vaikeampi kuin Mika Ruikan).
--
Toivottavasti ei anna väärää kuvaa, mutta www-tietosuojavaltuutetun sivulta.

Asian kuvaus:

Tietosuojavaltuutetulta kysyttiin henkilötietojen keräämisestä Internetistä työnantajan toimesta. Kantelija kertoi, että hän työnantajan kanssa käymiensä työsuhteeseen liittyvien neuvotteluiden yhteydessä huomasi järkytyksekseen, että työnantaja oli käynyt kantelijan nimellä olevilla Google-sivuilla, joilta löytyi lähes viisi vuotta vanha paneelikeskustelureferaatti. Kantelijan mukaan työnantaja käytti työsuhdeneuvotteluissa törkeästi hyväkseen tätä vanhaa, kantelijan elämässä edesmennyttä ajanjaksoa hänen siitä mitään tietämättä. Kantelijan kertoman mukaan hänet leimattiin erittäin kyseenalaisin ja vanhentunein tiedoin mielenterveysongelmaiseksi. Tietosuojavaltuutetulta kysyttiin, kuinka tällainen on mahdollista ja mitä voi tehdä saadakseen ko. kohdan pois Google-hakemistosta. Kantelija totesi, ettei hän alun perin ollut tietoinen, että paneelikeskustelu päätyy Internetpalstoille eikä häneltä oltu kysytty lupaa sen julkaisemiseen.
---

Tietosuojavaltuutetun vastaus:
Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) (työelämän tietosuojalaki) 4 §:n pääsäännön mukaan työantajan tai tämän edustajan tulee kerätä työntekijöiden tai työnhakijoiden henkilötiedot ensisijaisesti työntekijältä tai työnhakijalta itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muulta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen. Lain 4 §:n perusteluissa (HE 75/2000) todetaan, että tällainen tietojen kerääminen muualta kuin työntekijältä tai työnhakijalta itseltään, ts. ulkopuolisilta hankittavat tiedot, koskee myös tietoverkoista eli esimerkiksi Internetistä hakukoneen avulla ns. googlaamalla, kerättyä tietoa.

Lain perusteluissa (HE 75/2000) todetaan lisäksi, että mikäli työntekijä tai työnhakija ei tietojen keräämisen suostumustaan anna tai sitä on asian laatu huomioon ottaen mahdotonta pyytää häneltä, on työnantajalla oikeus hankkia tietoja suostumuksettakin kahdella edellytyksellä. Ensinnäkin tietoja voidaan hankkia vain silloin, kuin ne ovat lain 3 §:n tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti välittömästi tarpeellisia työsuhteen kannalta. Toiseksi henkilötietojen hankintaan on oltava selvä peruste, joka liittyy työntekijän tai työnhakijan luotettavuuden selvittämiseen.
--
En tiedä liittyykö tämä mihinkään arvioikaa itse!