Se on hyvää silloin, kun se perustuu siihen, että opetetaan perusperiaatteet: karttamerkit ja kompassin käyttö. Hyvä olisi käyttää joko kiintorasteja tai suunnistusseuran paikalleen laittamia rasteja ja tekemiä karttoja. Tällöin varmistustaan siitä, että rastit ovat oikeassa paikassa sekä kartalla että luonnossa.
Lasten mukaan pitää laittaa oikea kartta, rastinmääritteet ja kompassi.
Jos rastit ovat väärissä paikoissa, motivaatio lajiin menee. Tähän auttaa se, että on rastinmääritteet, jotka on tehnyt se henkilö, joka on vienyt rastit metsään.
Suunnistusliitolla ja seuroilla on materiaalia käyttäkää sitä.
http://www.olekartalla.fi/SSL/olekartalla.nsf/sp?Open&cid=ContentB338F
Omille lapsille, jotka alkoivat käydä kuntorasteilla koulun "opetuksen" jälkeen, kävi koulussa niin kuin muillekin, että metsään kävi käsky ilman kompassia ja ilman rastimääritteitä eivätkä rastit olleet aina oikeassa paikassakaan. Kerran oli ollut kutosluokalla ajanotto, jos rastia ei löytänyt tuli loppuaikaan +1 minuuttia. Tämä on tietenkin väärin, sillä tärkeämpää on löytää rastit omalla vauhdilla.
***
3.10.2012 edit kommentin jälkeen
Ikävä, jos juttu pahoittaa jonkun mielen. Väärässä paikassa oleva rasti pahoittaa monesti sitä etsivän mielen, puuttuva tai väärä rastinmäärite myös pahoittaa mieltä.
Toisaalta oikealla asenteelta löytyy liput oikeat ja väärät.
3 kommenttia:
"Käsitys" on aika vahva ilmaus, kun perusteena on yksi tunti ja yksi opettaja. Näin todellakin on voinut tapahtua. Samanlaisia tapauksia saa lukea milloin poliiseista, lääkäreistä - itse asiasta kaikista, jotka ovat ns. palveluammateissa.
Jospa lopetettaisiin tällainen yhden esimerkin pohjalta tapahtuva suuren ihmisryhmän leimaaminen. Virheitä toki sattuu kaikille (todennäköisesti ei kuitenkaan kommentoimani tekstin kirjoittajalle sentään!), mutta kaikissa suomalaisissa palveluammateissa on vähintään 95 % loistavia osaajia. Kiitos opettajille loistavasta työstä kouluissa, lääkäreille sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ja kaikille muillekin iloisille asiakaspalveljoille!
Kiitos kommentista anonyymi.
Opettajat tekevät hienoa työtä, omaan opettajan koulutuksen ja olen toiminut opettajana, mutta en ole tällä hetkellä opettajan ammatissa (yli vuosikymmen).
***
Tämän asian olen kokenut välisesti alakoulun ja yläkoulun kautta kolmen lapseni kautta.
Heidän kohdallaan ei laitettu kompassia mukaan, kartan rastiympyrä oli piirretty tussilla isoksi, useinkaan ei ollut rastinmääritettä esim (jyrkänne, kivi, oja, kiven pohjoispuoli, eteläisen kiven koillispuoli).
Turussa Ispoisissa ja Hirvensalossa on niin vaikeaa kivikkoa ja kalliomaisemaa jo suhteellisen lähellä polkua, että rastia ilman rastimääritettä on vaikea löytää, varsinkin, niin kuin usein on, että rastilippua ei ole tai se on väärässä paikassa. Taajamapaikkojen riesa, ei toki koulun vika.
***
Mutta ei niin huonoa, ettei jotakin hyvääkin, Turussa on monena syksynä ollut tempaus, jossa alueen seurat laittavat rastit ja printtaavat kartat sekä tarkistavat rastien paikat.
***
Olen järjestänyt seuralle jokusen kerran kuntorasteja muutamia kertoja ratamestarina, vastuuhenkilönä, on tyypillistä, että taajimien lähellä liput häviävät, eli liput pitää helpoilla paikoilla laittaa suhteellisen alas ja käydä tarkistamassa ennen tapahtuman alkua.
***
Lopusta olen samaa mieltä
eli
"Kiitos opettajille loistavasta työstä kouluissa, lääkäreille sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ja kaikille muillekin iloisille asiakaspalveljoille"
Laitan juttuun loppun erään rastiympyrän, tässä olisi rastinmäärite suotava ja kompassi, kiviä metsässä on kuitenkin enemmän kuin kartassa, mikä haittaa ja hämää aloittelijaa vielä enemmän kuin harrastajaa
Itse olen kyllä mokaillut usein ja toistuvasti, eli tekevälle sattuu.
***
Täytyy vielä itse kommentoida, että "käsitys" perustuu seitsemän eri opettajan, kahden eri koulun ja yli sadan suunnistuskerran kokemuksiin. ***
Kummilapsella myös Turussa oli viime vuonna hoidettu suunnistusopetus sekä Kupittaan puistossa (valmiit kiintorastikapulat) sekä urheilupuistossa, se homma oli toiminut paremmin kuin nämä metsäsuunnistukset.
Itse en lähde mielelläni metsään ilman kompassia, olen ollut vuonna 2012 suunnistamassa noin 45 kertaa ja kolmesti vain ilman kompassia, kerran unohdin, ja kaksi kertaa harjoittelin ilman kompassia.
Lähetä kommentti